Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Maisemanhoitoa Aleksis Kiven hengessä

Aleksis Kiven syntymäkodin ja Taaborinvuoren maisemanhoitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää ja kehittää aluetta osana Palojoen kulttuurimaisemaa. Puuston hoidolla luodaan edellytykset myös muulle kasvillisuudelle ja alueen käytölle yleisötapahtumiin. Maisemanhoitotyöt ja suunnittelu on toteutettu vuodesta 1995 ensin Uudenmaan maaseutuopiston ja sitten Hyria koulutus Oy:n opetustyömaina - aluksi luontoja ympäristöalan opiskelijoiden ja nykyisin arboristikurssin käytännön harjoituksina. Työtä on tehty yhteistyössä Nurmijärven kunnan puisto-osaston ja museon kanssa. Kivijuhlien toiveiden mukaisesti näyttämön ympärille on säästetty tiheää pienpuustoa ja pensastoa suojaksi. Yleisohjeeksi saimme, että älkää viekö paikan henkeä pois.

Taaborin laella ja rinteillä valtapuusto on 140–150-vuotiasta männikköä. Mäen laella Aleksis Kiven keinumännyt ovat jo keloutuneet, mutta niiden lähellä kasvaa noin 250-vuotiaita petäjiä. Rinteiden alaosissa ja peltojen reunoilla puusto on lehtipuuvaltaista, puulajeina vaahtera, pihlaja, haapa, tuomi ja raita. Koivua ja kuusta on alueella vähän. Hoidon tavoitteena on ollut mahdollisimman luonnontilaisen tuntuinen metsä, jossa kävijä voi tuntea kulkevansa Aleksis Kiven kirjojen ja näytelmien maisemassa.

Männikkö harvennettiin alue kerrallaan. Harvennuksissa poistettiin harsuuntuneet, kasvussa jälkeen jääneet puut ja pienilatvaisiksi karsiutuneita valtapuita. Tuulille alttiilla mäen laella männikkö, varsinkin sen reunat jätettiin tiheäksi, koska kallio on hyvin pinnassa ja liika harvennus olisi aiheuttanut myrskytuhoja. Kalliojyrkänteiden reunoilla pihlajat ja katajat rajaavat
mäenlakea, ja yleisökin pysyy paremmin kulutusta kestävällä tapahtuma-alueella. Neulas- ja lehtikarikkeen jättäminen mäntyjen alle suojaa puiden juuristoa ja edistää maan pieneliötoimintaa.

Mäen laelta avautuu näkymä mäntyjen ja katajien välistä. Matala vesakko ja taimikko raivataan vuosittain ketomaiselta kalliolta.

Aleksis Kiven keinumäntyjen ympäristön vanhoille petäjille tehtiin tilaa poistamalla niitä varjostavat tavallisen näköiset männyt. Katajien ympäriltä poistettiin niitä haittaavia pihlajia ja vaahterat. Tiheikössä katajat olisivat altistuneet neulasia kuivattavalle sienitaudille. Samalla mäntyjen runkojen ja tuuheiden katajien välistä on avautunut näköalaa Palojoen kulttuurimaisemaan. Hieman piilossa oleva on yleensä kiehtovampi kuin täysin näkyvissä oleva.

Pihlajat, katajat ja muut pienet puut sekä pensaat tuovat luonnonmukaisuutta Taaborin maisemaan. Samalla alikasvos ohjaa kävijöiden kulkemista poluille ja antaa suojaa läheisille yksityispihoille. Mäen laella on vaahterat poistamalla tuotu esiin kuivahkoa männikköä. Alempana lehdoissa vaahteralle on tehty tilaa  harvennushakkuilla. Vaahteran runsas esiintyminen Palojoella kertoo kylän vanhasta asutuksesta. 

Aleksis Kiven syntymäkodilta avautuu näkymä Palojoen kulttuurimaisemaan. Kedolla kasvaa mäkitervakkoa, maksaruohoja ja pukinjuurta. Mäkitervakko on 19.6. vietettävän Luonnonkukkien päivän tämän vuoden nimikkokasvi.

Kultakauden maalaukset malleina maisemanhoidon opetuksessa

Aleksis Kiven syntymäkodin pihan puusto on harvennettu samalla avattu näkymää Palojoen kulttuurimaisemaan. Vaahterat, haavat, koivut ja kookas metsälehmus ovat merkittävimpiä puita pihalla. Vanhaan pihapiiriin sopivat kauan viljellyt kulttuurikasvit, kuten hedelmäpuut, juhannusruusu ja pihasyreeni. Pihan kallioketoa Palojoen kyläyhdistys ja Nurmijärven luonnonsuojeluyhdistys ovat hoitaneet talkoilla. Parikymmentä vuotta sitten Palojoen kyläkoulun oppilaat istuttivat syntymäkodin pihapiiriin vaahteroita, joiden kasvua he voivat nyt seurata vieraillessaan alueella. Monipuolisen kasvillisuuden ansiosta alueella on jo vuosia vietetty Luonnonkukkien päivää.

Mäntyjen latvukset ovat selvästi tuuhistuneet saatuaan lisää tilaa. Samalla mäen valoisuus on lisääntynyt ja puiden rungot tulevat hyvin esiin varsinkin ilta-auringon paistaessa niihin. Männyt ovat sopeutuneet elämään Suomen luontaisen hyönteislajiston kanssa, joten samankaltaiset tuhot kuin vanhoissa kuusikoissa eivät ole  uhkana. Puuston hoito rajoittuu suunnitelman mukaan yksittäisten kuivuvien tai kuivuneiden mäntyjen poistamiseen museoalueelta. Taaborilla kävijä saa löytämisen iloa jokaisella kerralla jo pelkästään metsää, erilaisia puita, kasvillisuutta ja lintuja tarkkailemalla.

Teksit ja kuvat: Heikki Kiuru. Kirjoittaja on metsätalousinsinööri ja Hyria koulutus Oy:n kouluttaja, opetusaloina mm. metsänhoito, luonnonhoito, dendrologia ja lajituntemus. Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 3/2022.