Katuvihreä on osa rakennettua ympäristöä

Miksi katuvihreää tarvitaan?

Kaupungit pitävät sisällään useita erilaisia katualueita, jotka nitovat yhteen rakennettua ympäristöä. Kaduilla on tarkoitus kävellä, pyöräillä sekä liikkua muilla kulkuneuvoilla. Katujen pinnan alla oleva tila otetaan usein kunnallistekniikan käyttöön. Mitä muuta katutila on?

Katu on oleskelutilaa ihmisille ja osa kaupunkiluontoa sekä paikka, jossa voidaan oikeilla ratkaisuilla vähentää ilmastonmuutoksen synnyttämien haasteiden, kuten tulvien, lämpösaarekeilmiön tai lisääntyvän tuulisuuden vaikutuksia. Katutilaan tarvitaan tulevaisuudessa enemmän katuvihreää eli kasvillisuutta, jotta katutilan koko potentiaali on hyödynnetty. Tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa on paljon katuja, joissa on vähän tai ei yhtään katuvihreää ja siihen tarvitaan muutosta.

Erityisesti viime vuosina katuvihreän merkitys kaupunkitilassa on kasvanut ja moni kaupunkilainen toivoo katu-tilaan enemmän katuvihreää. Katuvihreä on tärkeä osa kaupunkiympäristöä ja sen arvo on suuri. Katuvihreä parantaa mikroilmastoa hilliten kovimpien hellepäivien huippulämpötiloja: puut tuovat varjoa sekä hillitsevät tuulisuutta ja niiden haihdutus viilentää ilmaa. 

Katuvihreää tarvitaan myös hulevesien hallintaan ja tulvariskien minimointiin. Kasvillisuus hyötyy hulevesistä. Katuvihreä toimii elinympäristönä ja ravinnonlähteenä muulle eliöstölle ja sitä kautta tuo asukkaiden kaipaamaa luontoa kaupunkiin. Katuvihreä pehmentää kaupungin koettua ääni-
maailmaa ja meluisuutta sekä puhdistaa ilmaa. Kasvillisuus myös sitoo hiiltä. 

Tuottaakseen hyötyjä kasvien on voitava kasvaa ja menestyä, sillä hyödyt riippuvat kasvien koosta ja elintoimintojen vilkkaudesta. Kasvillisuus, jolle pystytään luoda mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet, selviytyy vähemmällä hoidolla ja kasvaa kookkaaksi.

Yhteensovittamisen tärkeys

Katuvihreän osuus tavanomaisella kadulla muodostuu usein muiden tilavaatimusten vuoksi melko pieneksi. Maanalainen kunnallistekniikka sekä eri liikennemuotojen ja pysäköinnin tilatarpeet muodostavat rajoitteita katuvihreälle. Katuvihreän menestymiseen vaikuttavat kadun kunnossapito ja sen hoitoluokitus sekä sijainti. Tontteihin liittyvät pelastustiet ja nostopaikat sekä mahdolliset maanalaiset tilat vaikuttavat katuvihreän sijoitteluun. 

Kaavoitusvaiheessa puut nousevat usein näkyväksi katuvihreäksi, mutta muulle vihreälle ei mitoiteta omaa tilaa. Katuvihreälle tulisi kuitenkin suunnitella oma tila. Yhtenäiset, laajat istutusalueet varastoivat hulevettä ja ravinteita kasvillisuuden käyttöön ja tarjoavat pitkällä aikavälillä paremmat kasvuolosuhteet kuin yksittäiset istutuskuopat. Katujen etukäteispainotteinen suunnittelu tontteihin nähden on myös riskitekijä katuvihreän toteutumiseen. 

Katuvihreää on kuitenkin useimmiten sovitettavissa lähes joka paikkaan. Tarvitaan osaavaa yhteistyötä monen eri alan suunnittelijan kanssa sekä yhteistä tahtoa järjestellä katutilaa niin, että katuvihreä on huomioitu samalla tasolla kadun muiden toimintojen kanssa. Katuvihreän määrää on mahdollista lisätä pienilläkin toimenpiteillä ja katutilan toimintojen uudelleenjäsentelyllä. 

Katuvihreää tulisi tarkastella kaupunginosan laajuisesti niin, että tarkastelussa sovitetaan yhteen liikennettä, katutekniikkaa ja katuvihreän vaatimia tilavarauksia. Näin on tehty muun muassa Helsingin Hernesaaressa, jossa on tutkittu, millä keinoilla katuvihreän määrää saadaan lisättyä.

Tulevaisuuden kadut ovat vihreitä

Ilmastonmuutoksen jo näkyvät seuraukset, kuten kaupunkitulvat ja helteen aiheuttama kuumuus sekä tuhohyönteisten, tautien ja vieraslajien kasvava joukko, ohjaavat meitä rakentamaan uudenlaista katutilaa. 

Asenteet katuvihreää kohtaan ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa radikaalisti, mutta vielä on paljon työtä tehtävänä, jotta katuvihreän arvostus näkyisi kaikissa suunnittelun, rakentamisen ja hoidon vaiheissa. Katuvihreä nähdään usein vähempiarvoisena ja helposti poistettavana elementtinä. Erityisesti puiden poistamiseen tulisi suhtautua vakavasti ja selvittää mitä vaihtoehtoisia ratkaisuja on olemassa. Katuvihreää uhkaavia operaatioita tulisikin valvoa nykyistä tarkemmin.

Enemmän näkyvää katuvihreää voidaan saavuttaa kiinnittämällä huomiota suunnitteluprosessiin, tilantarpeeseen, kasvilajistoon ja hulevesien hyödyntämiseen. Katujen kokonaisvaltainen hyödyntäminen antaa meille kaupunkilaisille enemmän. Miksi tyytyisimme vähempään? 

Rakennetussa ympäristössä on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Maksimoimalla katuvihreää rakennamme ilmastonmuutokseen sopeutuvia katuja, terveellisiä kasvuympäristöjä, monimuotoista ja kestävää kaupunkiluontoa sekä lisäämme kaupunkien vastuullisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta.

Teksti: Jennica Juurikas. Kuvat: Sitowise. Kirjoittaja on maisema-arkkitehti ja työskentelee Sitowisessä projektipäällikön ja suunnittelijan tehtävissä.