Jyväskylän Kangas - yhteisöllinen ekokaupunginosa

Kankaan viherympäristön keskeiset elementit muodostuvat Tourujokilaaksosta, kehämäisestä Kankaanpuistosta, säilytettävistä puusto- ja viheralueista, rakennettavasta kaupunkivihreästä sekä yhteispihojen sarjasta.

Vehreää, rauhaisaa ja urbaania vaiheittain toteuttaen   

Keskeisin kaupunkirakenteeseen vaikuttava ratkaisu Kankaalla on rakenteellinen pysäköinti. Sen vaikutus ympäristön laatuun on merkittävä. Pysäköinti järjestetään pysäköintitaloissa, mikä mahdollistaa sekä rakennusten sijoittamisen tiiviisti lähelle toisiaan, että vehreyden niiden välissä. Rakenteellinen pysäköinti vähentää merkittävästi myös alueen sisäistä liikennettä. Hiljattain valmistuneessa Kankaan ensimmäisessä osakokonaisuudessa Piippurannassa kehittämistavoitteiden mukaiset ratkaisut ovat nyt osa konkreettista asumisympäristöä. Piippurantaa luonnehditaankin tunnelmaltaan pittoreskiksi, rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi. On totta, että joen ja luonnon ääniä kuunnellessa ei uskoisi olevansa Jyväskylän keskustassa.   

Kankaasta on tähän mennessä rakennettu noin kolmasosa. Alueen rakentuminen ja kehittäminen ovat siis vasta alkumetreillä. Kangas kaupunkikehityshankkeena, vaiheittain asemakaavoitettavana ja toteutettavana alueena takaa mahdollisuuden reagoida ketterästi kaupunkiympäristöjä koskeviin muuttuviin tavoitteisiin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen, monimuotoisuuteen tai hiilineutraaliuteen, myös tulevina vuosina.    

Koti kosken äärellä   

Kankaalla Tourujoki on vahva osa alueen tehdashistoriaa ja sekä nykyistä identiteettiä. Vehreä jokilaakso ja luonnonsuojelualue ovat kaupungin keskustassa harvinaisuuksia. Tourujokilaakso on myös osa keskusta-aluetta palvelevaa virkistysaluekokonaisuutta; Kehä vihreää. Tourujoki luontopolkuineen tarjoaa vahvan luontokokemuksen keskellä urbaania kaupunkiympäristöä. Jokilaaksolla on lisäksi merkittävä rooli alueen monimuotoisuudessa ja lajistossa. Tätä täydentävät joen läheisyydestä löytyvät Kankaan kaupunkimehiläiset, hyönteishotellit ja lahopuuaidanteet. Yöaikaan Tourujoelta voi bongata parhaimmillaan neljää eri lepakkolajia.    

Kankaalla kuunnellaan kohta kosken kohinaa, kun Tourujoen uomaa uudistetaan ja samalla mahdollistetaan vaelluskalojen nousu. Tourujoen kunnostushankkeessa parannetaan joen kalataloudellista ja ekologista tilaa. Lisäksi tavoitteena on kehittää koko Tourujoen aluetta virkistyksellisesti ja maisemallisesti monipuolisemmaksi ja viihtyisämmäksi. Mittavimmat toimet kohdistuvat juuri Kankaan alueelle, jossa rakennetaan uusi koskiuoma nykyisten kanavarakenteiden rinnalle. Jokiosuuden yläjuoksulle rakentuu puolestaan kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita.   

Kokoava kehäpuisto    

Kankaan aluerakenteen keskeinen elementti on virkistyskäyttöä varten alueelle muodostuva hevosenkengän muotoinen Kankaanpuisto. Kankaanpuiston suunnittelusta järjestettiin maisema-arkkitehtuuri kilpailu vuonna 2016. Kilpailun voitti maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo ehdotuksellaan Where the wild things grow. Kankaanpuiston identiteetti liittyy vahvasti Tourujokea ympäröivään luontoon, sekä alueen kulttuurihistoriaan ominaispiirteineen. Puisto rakentuu, kuten muutkin hankkeet, alueelle vaiheittain. Rakentunut puisto-osuus on kuitenkin jo nyt muodostunut Kankaan asukkaille, alueella työskenteleville sekä kaupunkilaisille tärkeäksi lähivirkistysalueeksi.  Puiston ensimmäisessä osassa on pystytty säilyttämään hyvin olemassa olevaa puustoa, joka on tärkeää etenkin liito-oravien liikkumisen ja ruokailun mahdollistamiseksi.  Paperitehdashistoria näkyy myös puiston materiaalivalinnoissa. Tehtaan aikaista laitteistoa on muokattu osaksi puiston toiminnallista osuutta ja vanha raidelinjaus raiteineen viitoittaa kulkijan etenemistä.   

Sekä arkkitehti- että maisema-arkkitehtikilpailuilla viitoitetaan Kankaalla alueen suunnittelua ja viherympäristön tavoitteita sekä teemoja. Viime talvena Kankaan pohjoisista kortteleista järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jossa keskeisenä tavoitteena oli määrittää viherympäristön ratkaisuja. Kilpailussa painotettiin erityisesti ääri-ilmiöihin; sateisiin ja helteisiin varautumista sekä innovatiivisten ratkaisujen löytämistä niihin viherrakentamisen tai -rakenteiden keinoin.   

Paikkoja kohtaamiselle   

Kankaalle rakentuu osana korttelirakenteita lukuisia yhteispihoja. Yhteispihojen avulla muodostuu perinteisiä taloyhtiöpihoja monipuolisempi ulko- ja oleskelumahdollisuuksien verkosto. Kankaalla jokaiselle yhteispihalle suunnitellaan oma teema. Tällä hetkellä yhteispihoja on rakentunut viisi kappaletta teemoilla leikki, viljely, kokkaus, pyöräily ja sukupolvet. Rakenteilla pihoja on teemoilla metsä, leikki sekä kulttuuri. Tähän mennessä erityisen suosittu on ollut viljelypiha, jonka viljelylaatikot varataan keväisin ennätysajassa. Merkillepantavaa on myös käyttäjien muodostama yhteisö. Viljelijät ovat luoneet oman FB-ryhmänsä, jossa jaetaan viljelykauden ylituotantoa ja sovitaan tarpeen mukaan mm. kasteluavun järjestämisestä. Kankaan kaupunkikehittämishankkeen keskeinen tavoite yhteisöllisyys muodostuu näin yhteisen asian äärellä, käyttäjälähtöisesti.   

Keskeistä pitkäjänteisessä kaupunkikehityshankkeessa on huomioida rakennusaikainen viihtyvyys ja rakentamattomien alueiden käyttömahdollisuudet. Kankaalla luodaankin paikkoja kohtaamiselle ja toiminnalle myös rakentamisen aikana väliaikaisilla ratkaisuilla. Kankaalla on nähty vuosien mittaan kesäteatteria ja pelattu shakkia pihakentällä. Käytössä on myös väliaikainen koirapuisto ja täksi kesäksi valmisteilla on petankkikentän rakentaminen. Aktiivinen välivaiheen toimija kaupunkikehityshankkeen alkumetreiltä lähtien on ollut Kankaan puutarha. Tämä yhteisöllinen urbaani laari- ja säkkiviljely-yhteisö käynnistää tänä vuonna jo yhdettätoista viljelykesäänsä sadonkorjuujuhlineen ja muine rientoineen.   

Kiertotaloutta ja kestävyyttä   

Kiertotalous Kankaalla näyttäytyy monin tavoin mm. rakennusmateriaalien, tehtaanaikaisten esineiden ja laitteiden uusiokäyttönä. Myös olemassa olevia rakenteita hyödynnetään osana muuta rakentamista, josta erityisenä esimerkkinä toimii Kankaan hulevesikanava.  

Vanha tehtaan aikainen kanavarakenne on hyödynnetty luontopohjaisena hulevesirakenteena, johon merkittävä määrä Kankaan keskiosan hulevesiä johdetaan. Hulevesirakenteissa on käytetty vihreän infrastruktuurin mukaisia ratkaisuja kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Hulevesikanavaan on istutettu yli kolmetuhatta luonnonvaraista ja kotimaista alkuperää olevaa kasvia. Kasvualustoissa on hyödynnetty vettä ja haitta-aineita sitovaa biohiiltä. Hulevesien puhdistaminen, viivyttämien ja vähentäminen on erityisen tärkeää vieressä virtaavan, kalojen vaellusreitiksi kunnostettavan Tourujoen vuoksi. Luontopohjainen hulevesikanava parantaa myös asuinympäristön viihtyisyyttä, pienilmasto-oloja sekä luonnon monimuotoisuutta.    

Kankaalla pilotoidaan parhaillaan ulkoalueiden ylläpidon ratkaisua, jossa yksi toimija hoitaa pääosan ylläpidettävistä alueista. Alueellisen ylläpidon mallilla halutaan varmistaa kiinteistörajat ylittävä kokonaisvastuu ja jouheva tiedonkulku eri toimijoiden ja vastuualueiden välillä. Pilotin keskeisenä osana on Kankaan talkkari; helposti arjessa lähestyttävä henkilö, jonka vastuulla ylläpidon tehtävät ovat. Lisäksi alueellisen ylläpidon tavoitteena on löytää sekä taloudellisesti että elinkaaritavoitteiden kannalta kestäviä ratkaisuja. Ylläpidosta saatava palaute saatetaan tiedoksi myös suunnittelijoille syventäen vuorovaikutusta käytännön ylläpidon ja alueiden yksityiskohtaisen suunnittelun välillä.    

Artikkelin on koonnut Jyväskylän kaupungin toimihenkilöistä koostuva monialainen kokoonpano: projektipäällikkö Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, verkostopäällikkö Tanja Oksa, kaavoitusarkkitehti Virva Hannula, yleissuunnitteluinsinööri Paula Tuomi, ja viherrakennuttaja Jarmo Toikkanen. Kuvat: Jyväskylän kaupunki.