Vuoden ympäristörakenne 2023 -palkintoehdokas esittelyssä: Piperin puisto
Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde ja siellä sijaitseva Piperin puisto yksi Suomen vanhimmista historiallisista puistoista. Siellä on nähtävissä piirteitä eri vaiheista yli kahdensadan vuoden ajalta. Vanhaa kunnioittaen ja perinteisiä, hyväksi todettuja menetelmiä käyttäen voidaan luoda ekologisesti kestävää ja viihtyisää ympäristöä. Vuoden ympäristörakenne 2023 -kilpailun palkintoehdokasesittelyn on kirjoittanut maisema-arkkitehti MARK Kaisu Hynynen, joka työskentelee Sitowisella ja on yksi Piperin puiston suunnittelijoista. Esittelyn kuvat ovat Sitowise Oy:n.
Piperin puisto on saanut alkunsa 1700-luvun lopulla. Se on Suomen vanhimpia kohteita, joissa edelleen näkyvät puistosuunnittelun jäljet. Puistossa on piirteitä eri vaiheista yli kahdensadan vuoden ajalta. Se on osa Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohdetta. Suunnittelun alkaessa puiston
tärkeimpiä säilyneitä aiheita olivat lampi, sen viereinen tasanne ja muuri, kalliolla sijaitseva paviljonki sekä vanhat puut. Bastionien muurit luovat puistoalueelle ainutlaatuisen rajan.
Puistosuunnitelma ja yhdistetty hoito- sekä kehittämissuunnitelma on laadittu vuosina 2009–2010. Rakennussuunnitelmat tehtiin vuosien 2010–2020 aikana. Tätä ennen oli jo tehty historiaselvitys ja puiston arvottaminen ja restauroinnin puitesuunnitelma (Helander/Valto), sekä kasvillisuuden inventointi 2005 (MA-arkkitehdit). Huolellisen ja monialaisen suunnitteluprosessin ja onnistuneen työmaavaiheen myötä puistosta on saatu historiaa kunnioittava ja ekologisesti entistä kestävämpi kokonaisuus.
Kunnostuksessa on huomioitu puiston arvokkaat historialliset piirteet ja luontoarvot. Uusitut rakenteet on toteutettu suurelta olin perinteisillä, käsityövaltaisilla menetelmillä. Maamassojen, uuden kasvillisuuden ja kunnostettavien rakenteiden osalta on hyödynnetty paikalta saatavia materiaaleja. Puisto onkin erinomainen esimerkki siitä, miten vanhaa kunnioittaen ja perinteisiä, hyväksi todettuja menetelmiä käyttäen voidaan luoda ekologisesti kestävää ja viihtyisää ympäristöä.
Historiallinen puisto ympäröitiin puisella aidalla. Lampea laajennettiin itään päin aikaisempaa tilannetta vastaavaksi. Veden yli rakennetiin silta kadonneen sillan paikalle.
Lampeen rakennettiin laituri, jotta kävijät pääsevät aivan veden äärelle. Puiston länsikulmalta nouseva porras kunnostettiin. Kunnostuksen toteutuksessa työmaa keksi hyödyntää purettavaa portaikon osaa, ja niinpä lisätyt portaikon osat eivät juuri erotu vanhasta portaasta. Lammen viereisen tasanteen päätteeksi rakennettiin suojaisa pergola, joka tasanteelta katsottaessa peittää taakseen kahvilan wc-rakennuksen. Puistoon sijoitettiin myös uusia penkkejä ja jäteastioita. Puiston ja kahvilan vesijohdot uusittiin.
Historiallisen puiston pääkäytävä toimii akselina kahvilan ja bastioni Kunnian eteläkärjen välillä. Akseli oikaistiin suoraksi. Puiston käytäväverkkoa palautettiin vastaamaan paremmin historiallista tilannetta ja vahvistettiin kestämään nykyistä käyttöä. Puiston itä- ja eteläosaa kiertämään rakennettiin nurmipintaisia, lyhyeksi leikattavia kulkureittejä aikaisempien käytävien kohdille.
Alun perin suunniteltiin, ettei puistoon tuoda uutta kasvualustaa. Tämä ei täysin toteutunut, mutta kaikki hyödynnettävissä olleet paikalliset maamassat käytettiin puiston maarakenteisiin. Puiston kaivuutyöt tehtiin arkeologisessa valvonnassa. Sekä aitalinjausta että istutusten paikkoja säädettiin työmaa-aikana maastosta löytyneiden historiallisten rakenteiden mukaan.
Puistoon istutettiin uusia puita korvaamaan hävinnyttä puustoa. Tyypillisesti historiallisessa kohteessa pyritään käyttämään paikalla jo kasvavia lajeja ja lajikkeita. Nyt päädyttiin kuitenkin myös lisäämään puulajistoa, jotta tauti- ja tuholaisriskit olisivat hajautetumpia.
Puistoon istutetut saarnet ovat Suomenlinnan omaa kantaa. Puiston pohjoisimpaan osaan istutettiin hedelmätarha vanhan puutarhan paikalle. Pensas- ja kausikasvi-istutuksia on palautettu kulkureittien varsille. Alkuperäisiä pensaslajikkeita on siirretty istutuksiin toisaalta Suomenlinnasta. Uudet istutukset on valittu aikakaudelle sopivista lajikkeista.
Jatkossa kausikasvi-istutukset lisäävät vuosittain vaihtuvan piirteensä puiston sommitelmaan. Nurmialueiden osalta annetaan ensin aikaa sille, että käytetystä paikallisesta maaperästä nousee paikkaan sopiva kasvillisuus. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat täydennyskylvöt. Pienellä alueella pystyttiin myös hyödyntämään pois kaivettavaa nurmipintaa uuden käytävän reunan viimeistelyssä.