Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

OPINTOMATKALLA BELGIASSA

Opiskelen arboristiksi Sedussa, metsäalan yksikössä Ähtärin Tuomarniemellä. Minulle ja opiskelutovereilleni aukeni mahdollisuus osallistua työharjoitteluun Belgiassa marraskuussa. Matkan mahdollisti Erasmus + -ohjelma, joka tarjoaa opiskelijoille, niin nuorille kuin aikuisillekin, muun muassa mahdollisuuden kansainvälistymiseen sekä harjoitteluun ulkomailla. Ohjelma tukee koulutuksellista sekä ammatillista kehitystä.

Yhteistyöoppilaitoksena Belgiassa meillä on Eeklossa toimiva College ten Doorn. Meitä lähti matkaan minun lisäkseni kuusi opiskelijaa sekä kaksi opettajaa. Matkalla tarvitsimme normaalien matkatavaroiden lisäksi muun muassa metsuritöihin soveltuvaa työvaatetta sekä jokaisen henkilökohtaiset kiipeilyvarusteet. Kiipeilyvarusteet tulivat Belgiaan pakettiautolla opettajiemme matkassa meidän itsemme matkustaessa lentokoneella.

Olimme Belgiassa 13 päivää. Tutustuimme mitä moninaisimpiin kohteisiin liittyen puiden tutkimiseen, kasvattamiseen sekä hoitotoimenpiteisiin.

Hoitokiipeilyä ja puiden arvioimista Oleellinen osa matkaa oli työskennellä kahdessa belgialaisessa viheralan yrityksessä tai kaupungin viherosastossa ja tutustua siellä paikallisten ohjeiden mukaan heidän tapaansa työskennellä puiden parissa. Ensimmäisellä viikolla työskentelin Gentin kaupungin viheryksikössä ja toisella viikolla yksityisessä, Krinkels n.v.-nimisessä viheralan yrityksessä. Kummassakin työpaikassa pääsin tekemään niitä asioita, mitä olin toivonutkin eli puiden hoitokiipeilyä sekä puiden kunnon arvioimista. Työpaikoissa meitä opastivat henkilöt, joilla selvästi oli asiantuntemusta aiheista, joiden parissa työskentelimme. Osa oli arboristikoulutuksen käyneitä ja toiset kasvitautien tutkijoita.

Työpäivien lisäksi tutustuimme Bruggen, Oostenden sekä Brysselin kaupunkeihin, maa- ja kalatalouden sekä ruoan tutkimuskeskus ILVO:oon, Het Leenin arboretumiin, Zoniënwoud sekä Grenspark Kalmthoutse Heide
-nimisiin suojelualueisiin sekä Azaleakwekerij Van de Steene ja Solitair –nimisiin taimistoihin. Näiden lisäksi ohjasimme yhteistyöoppilaitoksemme College ten Doornin oppilaita kiipeilyn perusteisiin.

20 000 euron arvoinen puu Vierailukohteista suurimman vaikutuksen teki ILVO:n tutkimuskeskus sekä taimistot. Tutkimuskeskuksessa käynti muistutti kasvitautien vaarasta ja siitä, että miten turvassa meidän kasvillisuutemme tähän saakka on Suomessa ollut. Taimistot taas olivat kokoluokaltaan sekä myyntituotteiltaan aivan muuta kuin meillä on totuttu.

Azaleakwekwrij tuottaa hehtaarikaupalla atsaleoita sekä alppiruusuja koko Eurooppaan. Solitair on profiloitunut isojen puiden sekä erikoisin muotoleikkauksien omaavien puiden myyntiin. Solitairissa käydessämme matkaan oli lähdössä 20 000 euron arvoinen puu.

Vähän yhteisiä puulajeja Näiden kahden viikon aikana tuli selväksi, että vaikka maamme eivät maantieteellisesti niin kaukana toisistaan olekaan, erilainen ilmasto sekä kasvukauden pituuserot vaikuttavat hoitotoimenpiteiden tekemiseen sekä kasvien menestymiseen.

Myös Belgian historiassa tapahtunut puiden käyttö muun muassa maatilojen tarpeeseen näkyy tänäkin päivänä hyvin vahvana perinteenä puiden leikkaustavoissa. Yllättävintä oli Belgian puiden nopea kasvuvauhti sekä puulajien suuri kirjo. Yhteisiä puulajeja meillä tuntui olevan aika vähän.

Mahdollisuus tutustua toisen maan puunhoitoon, tuolla tarkkuudella, oli ainutkertainen tilaisuus.

Varmuus siitä, että jatko-opiskelen oikeaa alaa, vain vahvistui.

Teksti: Maarit Levijoki