Vuoden ympäristörakenne 2023 -palkintoehdokas esittelyssä: Näsin puistosilta
Molemmilla Tampereen Näsinsilloilla hurisi ennen autoliikenne, mutta Valtatie 12:n siirryttyä tunneliin toinen silloista päätettiin ottaa osaksi Näsijärven virkistysreististöä. Puistosilta yhdistää Ranta-Tampellan ja Särkänniemen ja se kutsuu kulkijan pysähtymään hetkeksi. Vuoden ympäristörakenne 2023 -kilpailun palkintoehdokasesittelyn on kirjoittanut maisema-arkkitehti MARK Elsi Lehto Maanlumo Oy:stä yhteistyössä kohteen muiden suunnittelijoiden kanssa. Esittelyn ilmakuvat ovat Marko Kallion (Skyfox) ja muut kuvat Maanlumo Oy:n .
Näsinsillat sijaitsevat Näsijärven kulttuurimaisemassa, Tammerkosken yläjuoksulla. Näsinsiltoja on kaksi. Pohjoinen silta poistui ajoneuvoliikenteen käytöstä, kun Valtatie 12 siirtyi tunneliin Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. Autoilta vapautunut silta muutettiin uudeksi julkiseksi ulkotilaksi, puistosillaksi. Silta yhdistää toisiinsa Ranta-Tampellan ja Särkänniemen sekä täydentää Näsijärven virkistysreitistöä. Eteläinen silta on ajoneuvo- ja pyöräliikenteen käytössä.
Puistosillan muotokieli saa inspiraationsa Näsijärven aaltojen ja tuulten liikkeistä. Sillan pituussuuntainen aaltoileva luonnonkivimuuri jakaa sillan kahteen erilaiseen osaan: liikkumisen vyöhykkeeseen ja muurilla korotettuun oleskelun alueeseen. Liikkumisen reitti jaksottuu jalankulun kivettyyn reittiin ja muuriin rajautuvaan monipuolisen liikkumisen mahdollistavaan asfaltoituun reittiin. Oleskelualue on muurin avulla nostettu liikkumisen reittiä enimmillään puoli metriä ylemmäs. Pinnan nosto muurin avulla on mahdollistanut istutusalueiden kasvualustat ja varusteiden kiinnittämisen.
Puistosilta rytmittyy suhteessa ympäröivään maisemaan. Sillan Ranta-Tampellan sekä Särkänniemen päädyissä ja keskellä Pajasaareen kohdalla rakenteet ovat suurempia ja niiden kohdalle on istutettu korkeampaa kasvillisuutta. Virtaavan veden kohdalla kasvillisuus ja rakenteet ovat vähäeleisempiä. Sillan keskelle sijoittuu laaja porrastuva puutaso, joka liittää maisemasillan ja ajoneuvoliikenteen sillan toisiinsa ja mahdollistaa siirtymisen sillalta toiselle. Sydänalueella on aurinkotuolien ja istuskelutasojen lisäksi kaksi keinua, joista avautuu näkymät järvelle. Puutason kohdalla siltojen välisen tilan päälle muodostuu elämyksellinen kävelyreitti, jonka kulkupinnan teräsritilän läpi näkyvät Tammerkosken veden pyörteet.
Sillan kasvillisuus koostuu pienpuista, havu- ja lehtipensaista, köynnöksistä, perennoista, heinistä ja niittykasvillisuudesta. Kasvillisuuden suunnittelussa keskeisiä teemoja ovat olleet Näsijärven rantojen luontainen lajisto, sillan vaativat kasvuolosuhteet sekä kukinnan sävyt. Kasvillisuus-
alueet on toteutettu dynaamisina sekaistutuksina. Vedensaantia ja hulevesien käsittelyä on parannettu asentamalla puistosillalle vedenkeräilykennosto, joka mahdollistaa veden vapaan liikkeen rakenteiden alla.
Sillan pituutta korostavat vaihtelevan korkuiset oranssin sävyiset pylväsrivit. Ne toimivat tilanjakajina ja muodostavat tuulensuojaa. Pylväiden korkeus vaihtelee noin puolesta metristä neljään metriin. Pylväisiin on myös integroitu puistosillan valaistus ja köynnösvaijereita. Kierrätysteema näkyy sillalla myös kiveyksissä ja kalusteissa: osa kiveyksestä toteutettiin Pakkahuoneenaukion puretuista graniittilaatoista ja Hämeenkadulta puretuista nupukivistä. Puistosillan penkit, aurinkotuolit ja piknik-pöydät on tehty käsityönä ja niissä on käytetty kaupungin omista talousmetsistä saatua lehtikuusta.
Vanha siltarakenne on ollut haastava suunnittelukohde. Suunnittelussa on pitänyt huomioida muun muassa sillan nykyiset rakenteet, korkotasot ja vedenpoisto. Näsijärvi altistaa suunnittelualueen voimakkaille pohjoistuulille ja luo omat reunaehtonsa. Silta sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella, joka on huomioitu rakenteiden ja kasvillisuuden istuvuudessa suurmaisemaan.
Puistosilta avattiin toukokuussa 2023 ja vastaanotto on ollut positiivista. Silta äänestettiin yleisön suosikiksi Tampereen Hyvän rakentamisen palkintoehdokkaista 2023. Rohkea visuaalinen ilme on luotu innovatiivisilla suunnitteluratkaisuilla, veistoksellisella muotokielellä ja tunnistettavilla väri- ja materiaalivalinnoilla. Korkeatasoisen lopputuloksen on mahdollistanut rohkea ja ennakkoluuloton tilaaja sekä avoin vuoropuhelu eri osapuolten välillä.
Näsin puistosiltaa on uniikin viherrakentamisen ja kiertotalouden esimerkkikohde, jossa vanhaa uudistamalla on parannettu kaupunkilaisten arkiympäristöä. Sillan purkaminen ja sen alla sijaitsevien kunnallisteknisten runkolinjojen siirto olisi ollut kallista ja epäekologista. Sen sijaan silta sai uuden elämän vetovoimaisena julkisen ulkotilana.