Vuoden ympäristörakenne 2023 -palkintoehdokas esittelyssä: Tanssin talon ympäristö
Vuoden 2022 alussa avattu tanssitaiteelle omistettu Tanssin talo täydentää Kaapelitehtaan monipuolista tapahtuma- ja kulttuuritarjontaa. Hankkeen myötä myös ympäristö uudistui kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi ja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, johon sisältyy Kaapeliaukio ja Kaapelipuisto, näihin liittyvät Tanssin talon tontin ulkotilat sekä Tanssin talon viherkatto. Vuoden ympäristörakenne 2023 -kilpailun palkintoehdokasesittelyn on kirjoittanut Mari Ariluoma, joka on maisema-arkkitehti MARK ja Nomaji maisema-arkkitehdit Oy:n osakas. Ariluoma toimi sekä Tanssin talo -hankkeessa että julkisten ulkotilojen suunnittelussa vastaavana maisema-arkkitehtina.
Kuvat: Maite González Laurens, Caroline Moinel, Lotta Pulkkinen, Mari Ariluoma
Suunnittelu käynnistyi vuonna 2017 kaupunkikuvallisen yleissuunnitelman laatimisella, jossa määriteltiin julkisten alueiden toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset periaatteet kaavamuutoksen pohjaksi. Tanssin talon asemakaava sai lainvoiman vuonna 2019. Kaapeliaukion katusuunnittelua, Kaapelipuiston puistosuunnittelua ja Tanssin talon tontin maisemasuunnittelua vietiin eteenpäin rinta rinnan ja alueet liittyvät toisiinsa saumattomasti. Tanssin talon tontin ulkotilat toteutettiin aukion ja puiston toteutuksen yhteydessä saman urakoitsijan toimesta. Yhteistyöstä ja kokonaisuuden eri osa-alueiden yhteensovittamisesta vastasi maisema-arkkitehti, joka toimi sekä Tanssin talon hankkeen että yleisten alueiden vastaavana maisemasuunnittelijana.
Kaupunkikuvallisessa kokonaisideassa lähtökohtana on pysyvyyden ja liikkeen muodostama vuoropuhelu. Ulkotilojen peruspinta muodostuu kestävistä ja selkeistä materiaaleista ja pinnoista, joissa on alueen historiaa henkivää rouheutta. Vastapainona tanssia ilmentävää muuntuvuutta ja liikettä edustavat kasvillisuus, valo, tapahtumat ja urbaanin liikkumisen mahdollisuudet.
Kaapeliaukio on uuden Tanssin talon ja historiallisen Kaapelitehtaan sisääntulo- ja tapahtuma-aukio. Aukion pelkistetty pinta alleviivaa Tanssin talon ja Kaapelitehtaan julkisivumaailman kontrastia. Aukion keskiosa on laskettu alas ympäröivistä kulkureiteistä, ja sitä rajaa paikallavalettu skeitattava betonirakenne. Kulkupinnat on toteutettu hiotusta confaltista. Aukiolle suunniteltiin erikoisvalaistus, valkoiset valokeilat, jotka luovat teatterivalaistuksen tunnelmaa ja linkittyvät myös Tanssin talon julkisivuaiheisiin.
Kaapelipuistosta suunniteltiin alueen asukkaiden, Tanssin talon ja Kaapelin käyttäjien hengähdyspaikka. Haasteena puiston suunnittelussa oli tanssin talon huoltoliikenteen sijoittuminen puiston alueelle, sillä suurten lavasteiden kuljetus vaatii huoltoalueelta puoliperävaunun kääntötilan. Tästä huolimatta suhteellisen pienestä puistosta pyrittiin suunnittelemaan mahdollisimman vihreä ja huoltoliikenteen tila integroitiin osaksi puistoa. Massiiviset kivilohkareet rytmittävät ja rajaavat tilaa ja luovat oleskelupaikkoja avoimen tilan reunoille. Kasvillisuus on erityisen monipuolista, puistoon on istutettu muun muassa tuhansia perennoja, yli 40 eri lajia, sekä yli 30 puuta. Puiston keskialueen avoin huoltoliikenteen vaatima alue päällystettiin vaalealla kivirouheella.
Tanssin talolle toteutettiin myös reilun 1400 neliön laajuinen kasvikatto. Katto sijoittuu usealle eri tasolle, joihin muodostuu erilaisia kasvuolosuhteita. Kullekin katon osalle suunniteltiin oma kasvipalettinsa, muodostuen kuivuutta sietävistä ketokasveista, heinistä ja maksaruohoista. Paloturvallisuuden vuoksi tarvittavat palokatkot suunniteltiin osaksi viherkaton ilmettä orgaanisesti muotoiltuina kivikaistoina. Katolle ei ole suunniteltu oleskelua, mutta sinne avautuu näkymiä erityisesti viereisesti asuintaloista.
Suunnittelussa valintoja tehtiin kestävän ympäristörakentamisen periaatteiden ja toimintamallin pohjalta. Lähtökohtana oli luoda monipuolisesti erilaisia käyttäjiä palvelevaa jalankulkijaystävällistä kaupunkitilaa, joka kunnioittaa Kaapelitehtaan teollista miljöötä. Tanssin talo rakennettiin aiemman Kaapelipuiston paikalle, mikä loi koko hankkeelle haastavan lähtökohdan. Suunnittelussa oli siksi tärkeää luoda koko alueelle uutta arvoa ja identiteettiä, joka korvaa menetyksen. Muun muassa rakennuksen paikalta kaadettujen puiden tilalle on istutettu runsaasti uutta puustoa ja kasvillisuutta sekä puistoon että aukiolle ja Länsisatamankadun varteen. Kaapeliaukiolla aiemman pysäköintialueen puut säilytettiin osana uutta aukiota. Alueella on käytetty kestäviä materiaaleja, kuten paikalta purettuja noppakiviä, massiivisia kotimaisia graniittilohkareita sekä terästä. Tavoitteena oli myös tuoda luontoa alueelle, jossa sitä lähtökohtaisesti oli vähän. Tämä toteutettiin monilajisella kasvillisuudella ja laajalla viherkatolla. Tanssin talon seinustalle ja aukiolle toteutettiin teräsritiläpintaisia alueita, joihin kylvettiin ruderaatti-tyyppistä niittykasvillisuutta. Näiden alueiden kasvillisuus saa jatkossa kehittyä luonnollisesti.