Lukutorin pilottihanke vie Espoota kohti päästöttömiä työmaita
Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kunnilla ja kaupungeilla on omia hiilineutraaliustavoitteitaan. Nämä asettavat rakennussektorille paineita tehdä konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakentamisesta syntyvät päästöt ovat merkittäviä, mutta niiden vähentämiseksi on olemassa keinoja. Yksi näistä keinoista on päästötön työmaa -konsepti, jolla pyritään vähentämään rakentamisesta syntyviä päästöjä. Espoon kaupunki lähti kehittämään omia päästöttömän työmaan käytäntöjään keväällä 2020 Lukutorin pilottiurakan myötä.
Työmaatoiminnot ovat välttämätön osa rakennetun ympäristön ja kaupunkien kasvamista, mutta kehittämällä työmaakäytäntöjä päästöttömiksi, voidaan vaikuttaa merkittävästi rakentamisen hiilijalanjälkeen. Yksittäisen toimijan ei ole helppo asettaa kriteerejä ja muuttaa käytäntöjä, vaan siihen tarvitaan laajempaa yhteistyötä ja julkisen sektorin sekä valtion tukea. Tästä syystä julkisten hankkijoiden, kuten kaupunkien rooli on merkittävä käytäntöjen muuttamiseksi parempaan suuntaan.
Espoon kaupunki halusi kokeilla päästöttömän työmaan menetelmiä käytännössä ja pilottikohteeksi valikoitui Lukutorin urakka Suurpellon kaupunginosassa.
Rakentamisen valmisteluun tulee varata resursseja
– Päästöttömän urakan teettäminen on kokonaisuus, jonka valmisteluun tilaajan on syytä varata resursseja ja osaava henkilöstö, kertoo maisemarakennuttaja Pekka Leskinen Rambollista. Lukutorin rakentamisen valmisteluun osallistui tilaajan ja konsultin asiantuntijoita, kuten kiertotalouden, ympäristö- ja hankintalainsäädännön sekä rakennuttamisen ammattilaisia.
– Kun hankkeisiin otetaan uusia toimintamalleja, kuten päästötön työmaa, tilaajan tahtotila ja työlle varattujen resurssien vaikutukset korostuvat, Leskinen toteaa. Päästöttömän työmaan tavoitteet on pidettävä mukana koko hankkeen ajan, eikä vaatimuksista saa lipsahtaa aiemmin totuttuihin käytäntöihin.
Ennen tarjouspyynnön julkaisemista pidettiin markkinavuoropuhelu, johon osallistui laajasti rakennusalan toimijoita, kuten urakoitsijoita, kone- ja materiaalitoimittajia. Espoon kaupungin kumppanina toiminut Teknologian tutkimuskeskus VTT laati Lukutorin urakasta päästölaskennan.
Urakka kilpailutettiin kokonaishintaurakkana, jonka valintaperusteena oli hinta. Päästäkseen mukaan hintakilpailuun, urakoitsijan tuli kuitenkin täyttää asetetut vähimmäisvaatimukset ja sitoutua työmaakäytännöille asetettuihin vaatimuksiin.
Päästöjen vähentäminen ohjasi urakoitsijalle asetettuja vaatimuksia
Urakoitsijoiden näkökulmasta tarvitaan yhdenmukaisia ja selkeitä hankintakriteerejä. Myös tilaajien on tärkeää antaa signaalia siitä, että toimittajien kannattaa tehdä kone- ja muita investointeja kestävän kehityksen mukaisesti. Päästöttömien hankintakriteerien lisääntyessä ilmastopositiivisille urakoitsijoille on kilpailuetua muihin nähden.
Lukutorin rakentamisen valmisteluvaiheessa työryhmä asetti urakoitsijalle vähimmäisvaatimukset, joilla pyrittiin vähentämään työmaan päästöjä.
Lukutorin kilpailutuksessa asetettuja vähimmäisvaatimuksia urakoitsijalle:
- Vaatimukset kalustolle ja ajoneuvoille. Vaatimuksia asetettiin päästöluokille, kaluston käyttöönottovuosille ja voimanlähteelle.
- Vihreän sähkön käyttövaatimus.
- Polttoaineen, ajokilometrien, sähkönkulutuksen sekä materiaalivirtojen käytönseuranta työmaalla. Lisäksi tyhjäkäyntirajoitukset.
- Päästöttömän työmaan suunnitelma, joka urakoitsijan tuli laatia tilaajan määrittämien vaatimusten pohjalta. Vaatimuksia olivat jätehuoltosuunnitelma, työmaakohtainen jätekirjanpito sekä työmaan pölynsidonnan, vesienhallinnan ja melunhallinnan suunnitelmat.
- Tilaajan järjestämä päästöttömän työmaan perehdytys, johon kaikkien työmaalla työskentelevien tuli osallistua.
Tilaaja vaikutti osaltaan työmaakoneiden päästöttömyyteen tarjoamalla urakoitsijan käyttöön sähkökäyttöisen pyöräkuormaajan. Mikäli urakoitsija osoitti käyttävänsä vähimmäisvaatimuksia laajemmin vähäpäästöisiä koneita, siitä oli mahdollista saada bonusta.
Näiden lisäksi Lukutorin kivihankinnoissa käytettiin kokonaisuudessaan kotimaisia tai kierrätettyjä kiviä. Myös alueen rakentamisesta syntyneitä kasvualustoja hyödynnettiin lähialueen muussa rakentamisessa.
Lukutorin urakka valmistui loppuvuodesta 2020.
– Espoon kaupunki kehittää päästöttömän työmaan konseptiaan Lukutorin pilottihankkeesta saatujen kokemuksien perusteella, kertoo kaupungin kiertotalousasiantuntija Iina Kallio. Alkuun pääsimme EU-rahoitteisen, 6Aika -kaupunkien ohjelmaan kuuluvan Hiilineutraalit ja Resurssiviisaat Yritysalueet HNRY -hankkeen myötä, Kallio jatkaa. Hankintaprosessin toimivaksi todetut kriteerit ja muut päästövähennyksiä edesauttavat toimenpiteet viedään vaiheittain kaikille kaupungin työmaille: uudis-, infra-, saneeraus- ja purkurakentamisen kohteisiin.
Green deal -sopimuksesta vauhtia päästöttömyyteen
Espoo on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030 ja kaupunki on sitoutunut myös green deal -sopimuksen tavoitteisiin. Päästöttömien työmaiden green deal -sopimus solmittiin syksyllä 2020, ja sen allekirjoittivat Ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt sekä Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungit. Päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen tavoitteena on, että sitoutuneiden tahojen työmailla ei käytetä vuoden 2025 jälkeen fossiilisia polttoaineita. Lisäksi työmailla käytettävistä koneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään puolet tulee tehdä sähköä, biokaasua tai vetyä voimanlähteenä käyttäen.
Päästöttömien työmaiden green deal -sopimus on voimassa vuoteen 2030 asti ja se on green deal -sopimuksista ensimmäinen, joka on allekirjoitettu julkisen sektorin kesken edistämään kestäviä hankintoja.
Linkit:
Teksti: Heidi Järkkä
Kirjoittaja toimii maisemarakennuttajana ja kestävän rakentamisen asiantuntijana Rambollissa.
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 1/2021.
