Kaavoitus- ja rakentamislakiehdotus lausunnoilla

Lain uudistusta on valmisteltu kolmisen vuotta. Viherympäristöliitto on ollut aktiivisesti mukana työssä kuuluen niin sanottuun sidosryhmäfoorumiin. Liitto on työstänyt useita kannanottoja ja ollut aktiivisesti yhteydessä valmisteleviin virkamiehiin ympäristöministeriössä. Vaikuttamistyö on kannattanut, lakiehdotus sisältää hyviä lisäyksiä viheralan näkökulmasta.

Viherympäristöliiton lausunnon valmistelun pohjaksi järjestettiin marraskuussa etätyöpaja, joka antoi lausunnon valmistelijoille hyviä eväitä. Lopullisen lausunnon koostamisesta vastasivat Ranja Hautamäki, Mari Ariluoma, Heidi Ahlgren, Katariina Peltola, Heli Nukki, Pia Kuusiniemi ja Mervi Vallinkoski. Kokonaisuudessaan lausunto on luettavissa Viherympäristöliiton verkkosivuilla.

Viherrakenne kiistojen keskiössä

Kukaan ei ole tainnut välttyä huomaamasta kriittisiä äänenpainoja, joita kaavoitus- ja rakentamislakiehdotukseen on esitetty. Niitä ovat antaneet niin maakuntaliitot, kunnat, erilaiset etujärjestöt kuin rakennusteollisuuskin. Kritiikkiä on saanut erityisesti maakuntakaavan roolin kaventaminen, uusi ehdotettu kaupunkiseutusuunnitelma, rakentamisen ohjaukseen liittyvät pykälät ja – valitettavasti – myös viherrakenne. Kaiken kaikkiaan lain alkuperäinen pyrkimys esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelun sujuvoittamisesta ei lakiehdotuksesta välity.

Viherrakennetta koskeva kritiikki on varsinkin maa- ja metsätaloussektorin suunnalta tulevaa. Erityisesti maakuntakaavan oikeusvaikutteista viherrakenne -vaatimusta vastustetaan. Viherrakenne nähdään uhkana yksityisten maanomistajien mahdollisuuksille hyödyntää metsiään. Lakiehdotukseen on lisättykin uusi haitankorvauspykälä, jonka perusteella on mahdollista saada korvauksia, jos kaavan määräykset aiheuttavat maanomistajille vähäistä suurempia taloudellisia menetyksiä.

Viherympäristöliitto on koko valmisteluajan pitänyt esillä sitä, että viherrakenne tulee esittää kaikilla kaavatasoilla oikeusvaikutteisena. Maakuntakaavassa turvataan viherrakenteen isoja linjoja. Esimerkiksi yli kuntarajojen jatkuvat viheryhteydet tulee mielestämme turvata samalla lailla kuin liikenteenkin yhteyksien jatkuvuus. Toisaalta tarkimmallakin suunnittelun tasolla, asemakaavalla, voi olla merkittävä vaikutus viherrakenteen yhtenäisyyden ja eheyden kannalta. Mitään tasoa ei voida viherrakenteen tarkastelussa jättää väliin.

Lakiehdotuksen plussat

Jos kiteyttää, niin lakiehdotuksen plussia ovat parjattu viherrakenne-käsite ja viherrakenteen sisällyttäminen (lähes) kaikille kaavatasoille, ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät uudet pykäläsisällöt sekä maisema- ja pihasuunnittelijan mukaan pääsy erityissuunnittelijoiden joukkoon.

Viherrakenne on uusi käsite laissa. Sen määritelmä ja erityisesti lakiehdotuksen perusteluosuudessa esitetty laajempi kuvaus on mainio. Viherrakenne esitetään otettavaksi oikeusvaikutteisena sisältönä niin maakuntakaavassa kuin yleiskaavassakin. Asemakaavassa ei käytetä pykälissä viherrakenne-käsitettä, ja tästä puutteesta liitto lausunnossaan huomauttikin. Yleisesti ottaen huoli on, että viherrakenne typistyy käytännössä joko liian suppeaksi – eli keskitytään vain johonkin ”siivuun” viherrakenteen kokonaisuudesta – tai sitten se tulkitaan liian laajasti, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi ylisuuria selvitystarpeita. Olennaista onkin, että lakia tulkitsevissa asetuksissa ja ohjeistuksissa tullaan kiteyttämään sitä, mitä viherrakenteella tarkoitetaan eri suunnittelutasoilla.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat saaneet lakiehdotuksessa omat uudet pykälänsä, jotka koskevat sekä kaavoitusta että rakentamisen ohjausta. Lisäksi ilmastonmuutosta koskevat sisällöt näkyvät muun muassa kaavojen vaikutusten arvioinnin laajentuneissa vaatimuksissa. Liiton lausunnossa tuotiin esille, että viherrakenteella on suuri merkitys niin hillinnässä kuin sopeutumisessa. Ylipäätään ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset kietoutuvat moniin maankäytön ja rakentamisen näkökulmiin. Tärkeintä on, että suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa hulevedet ovat yksi tärkeä, viheralaakin erityisesti kiinnostava kysymys – niiden osalta liiton lausunnossa nostettiin esiin lakiehdotuksessa korostunut näkemys hulevesien määrällisestä käsittelystä. Esitimme lausunnossamme, että laissa tulisi selkeämmin tuoda esille hulevesien laadullinen käsittely ja niiden monihyötyisyys muun muassa luonnon monimuotoisuuden, virkistyksen tai veden laadun kannalta.

Lain kipukohtia

Sekä yleis- että asemakaavoituksen osalta nostimme lausunnossa esille seikkoja, jotka voivat vaarantaa erityisesti viherrakenteen jatkuvuuden ja kytkeytyneisyyden. Lakiehdotuksessa on sellaisia kaavoituksen sujuvuutta parantavia pykäliä – kuten yleis- ja asemakaavojen yhteiskäsittely – jotka voivat pahimmillaan johtaa hankekaavoituksessa viherrakenteen ominaispiirteiden unohtamiseen. Korostimme lausunnossa erityisesti asemakaavatasoa, kuinka vielä siinäkin voidaan aiheuttaa haittaa viherrakenteen eheyden ja jatkuvuuden osalta. Asemakaavatasolla tulee myös kiinnittää huomiota viherrakenteen pienialaisiin kohteisiin ja kasvullisiin alueisiin, jotka usein kaavassa ovat merkinnöiltään muuta kuin viheraluetta tai puistoa.

Viherympäristöliiton lausunnossa nostettiin jo edellä mainittujen näkökulmien lisäksi esille kommentteja koskien maailmanperintökohteita ja muita kulttuuriympäristökysymyksiä, kansallisia kaupunkipuistoja, energiaratkaisujen ohjausta sekä yleisiä alueita.

Kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen uhkaa heikentyä muun muassa maakuntakaavan sisältövaatimusten kaventuessa. Uusissa maailmanperintökohteita koskevissa pykälissä taas ei riittävästi tunnistettu kaavoituksen roolia näiden kohteiden arvojen turvaamisessa. Yleisiä alueita koskevissa pykälissä nostimme esille sen, että infralaitteiden sijoittamisessa saattaa herkällä alueella pienikin muutos aiheuttaa suuret haitat maiseman tai kulttuuriympäristön näkökulmasta.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi lausuntojen kimppuun käyvät ympäristöministeriön lainvalmistelijat. Heillä on edessään suuri työmaa, palautteita kun kertyi useita satoja. Kaiken kaikkiaan on erittäin mielenkiintoista seurata, kuinka lakiehdotuksen käy. Nopeimmillaan se voisi edetä hallituksen esityksenä eduskuntaan ensi syksynä. Toisen ääripään skenaariona on koko valmistelun keskeyttäminen, mitä monet tahot ovat vaatineet. Jos historiaan tilannetta peilaa, niin todennäköisesti lain valmistelu ainakin vielä venyy ajatellusta – kestihän edellinenkin MRL-uudistus parisenkymmentä vuotta.

Lisätietoja:

• Viherympäristöliitto ry:n lausunto (pdf)

Teksti: Mervi Vallinkoski. Kirjoittaja on Viherympäristöliiton MRL-työryhmän puheenjohtaja sekä Jyväskylän kaupungin yleiskaavapäällikkö. Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 1/2022.