Käyttäjät mukana siirtolapuutarhan suunnittelussa – Kemissä hyödynnetään palvelumuotoilua siirtolapuutarhan perustamisessa

Kemin kaupungissa selvitetään siirtolapuutarhan perustamisen edellytyksiä, koska kiinnostus kaupunkiviljelyyn ja lähimatkailuun on lisääntynyt vallitsevan valtakunnallisen trendin mukaisesti. Siirtolapuutarhaa on lähdetty alusta asti suunnittelemaan yhdessä käyttäjien kanssa, jotta perustettava alue on ihmisten tarpeiden ja toiveiden mukainen.

Käyttäjälähtöisessä siirtolapuutarhan suunnittelussa on hyödynnetty ja testattu palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla on hankittu tietoa siirtolapuutarhan tulevista käyttäjistä ja ideoitu alueelle sopivaa siirtolapuutarhamallia. Selvitystyön tuloksena valmistui Yamk-opinnäytetyö ”Siirtolapuutarhan perustaminen palvelumuotoilulla”.

Puutarhaharrastuksen suosio kaupungeissa on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja sitä mukaa myös uusien palstaviljely- ja siirtolapuutarha-alueiden tarve on lisääntynyt. Siirtolapuutarhat ovat kaupungin vihreitä vyöhykkeitä, joilla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja yksilön hyvinvoinnille. Ne tarjoavat mahdollisuuden tuottaa laadukasta ravintoa ja viettää vapaa-aikaa kestävällä tavalla lähellä kaupunkikeskustaa.

Monessa kaupungissa selvitetään uusien alueiden perustamisen mahdollisuuksia osana julkisia viheralueita. Suunnitteluvaiheessa täytyy ratkaista monia alueen erityispiirteitä, tarkastella kaavoitusta, alueen käyttöä sekä rakentamista tarkemmin. Kaavoituksella kunta mahdollistaa uuden siirtolapuutarha-alueen perustamisen tiettyyn paikkaan ja turvaa alueen pysyvyyden muun rakentamisen ohessa. Siirtolapuutarhan perustaminen on usein pitkä prosessi ja vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä kaupungin ja siirtolapuutarhaviljelijöiden välillä, ennen kuin rakentaminen ja viljelytoiminta voi alkaa.  

Palvelumuotoilusta apua kaupunkiviljelyn kehittämiseen

Kemin kaupunki on sitoutunut edistämään vihreitä arvoja alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa lisäävinä tekijöinä. Tavoitteita edistämään on perustettu useita hankkeita, esimerkiksi kaupunkiviljelyn kehittämiseen ja edistämiseen tähtäävä Ympärivuotinen kaupunkiviljely -hanke. Hankkeessa on selvitetty siirtolapuutarhan perustamisen edellytyksiä uudella ja innovatiivisella tavalla. Alueen tulevia käyttäjiä on osallistettu ja aktivoitu siirtolapuutarhan suunnitteluun palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilun menetelmillä on kerätty tietoa alueen käyttäjistä ja toteutettu vuorovaikutteista siirtolapuutarhan suunnittelua ja ideointia yhdessä kaupunkilaisten kanssa syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana.

Palvelumuotoilu on luovaa ja innovatiivista kehittämistoimintaa, jossa keskeistä on luoda syvällinen ymmärrys asiakkaan tarpeista, toiveista ja kokemuksista. Empatia palvelun käyttäjiä kohtaan ja taito ymmärtää asiakasta ovat palvelumuotoilun ja suunnitteluprosessin lähtökohtana. 

Yhteiskehittämisessä on tärkeää sitouttaa käyttäjät mukaan suunnitteluprosessin eri vaiheisiin, jotta kaikkien näkökannat tulevat huomioiduksi ja kehitettävä palvelu on sellainen, että sille löytyy käyttäjiä ja se tuottaa myös taloudellista arvoa palvelun tuottajalle. Palvelumuotoilu kuvataan yleensä prosessina, jossa on erilaisia vaiheita yleisimmin neljä päävaihetta.

Haastattelutietojen avulla luotiin asiakasprofiileja, jotka kuvaavat mahdollisten käyttäjäryhmien ominaisuuksia, tarpeita ja arvoja.

Palvelumuotoiluprosessin aluksi määritellään kehityshaaste ja luodaan ymmärrys palvelun käyttäjistä. Tämän jälkeen alkaa varsinainen suunnitteluvaihe, jossa ideoidaan ja konseptoidaan uusia ratkaisuja käsillä olevaan kehityshaasteeseen yhdessä käyttäjien kanssa. Kolmannessa vaiheessa valituista ratkaisuista tuotetaan prototyyyppejä ja niiden käytettävyyttä arvioidaan edelleen halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

Viimeisessä vaiheessa valmis palvelu viedään markkinoille ja kerätään siitä asiakaspalautetta. Palautetta kerätään jatkokehittämistä varten, jolloin muuttuviin tilanteisiin ja asiakastarpeisiin voidaan reagoida julkaisun jälkeenkin. Palvelumuotoilua on käytetty melko vähän kaupunkisuunnittelussa, vaikka sen avulla on mahdollista kehittää ympäristöä vuorovaikutteisesti esimerkiksi kaavoitusprosessin eri vaiheissa.

Arvokasta tietoa haastatteluista ja työpajoista

Kemin siirtolapuutarhan suunnitteluprosessi toteutettiin yleisen palvelumuotoiluprosessin neljän päävaiheen mukaisesti. Prosessin eri vaiheissa käytettiin monipuolisesti palvelumuotoilun visuaalisia menetelmiä, esimerkiksi haastatteluja, asiakasprofilointia, palvelupolkukuvausta ja työpajatyöskentelyä. Eri menetelmien avulla oli mahdollista hahmottaa ja konkretisoida käyttäjien tarpeita sekä aluetta paremmin jo suunnitteluvaiheessa. Haastattelemalla tulevia alueen käyttäjiä saatiin tarkempaa tietoa heidän arvoistaan ja motiiveistaan siirtolapuutarhatoimintaan.

Käyttäjien haastattelujen pohjalta laadittiin myös palvelupolkukuvaus, joka konkretisoi suunnitteilla olevaa aluetta käyttäjien kokemana ja auttaa hahmottamaan käyttäjän kannalta oleellista toimintaa alueella.

Vuorovaikutteista suunnittelua tehtiin erilaisissa työpajoissa, joissa osallistujilla oli mahdollisuus ideoida ja suunnitella ratkaisuja valittuihin teemoihin. Työpajoja järjestettiin neljä kertaa palvelumuotoilun prosessin toisessa eli suunnitteluvaiheessa. Työpajoissa kerättiin tarkempaa tietoa esimerkiksi alueen sijainnista, alueen toiminnoista sekä siirtolapuutarhamökin vaatimuksista ja alueen perusrakenteista.

Siirtolapuutarhan palvelumalli

Kolmannessa eli palvelun tuotantovaiheessa työpajatyöskentelyn avulla saatu tieto koottiin Kemiläisen siirtolapuutarhan palvelumalliksi, joka esittää siirtolapuutarhan tuotantotapaa, rakennetta ja perustamisen vaiheita visuaalisella tavalla. Palvelumalli laadittiin Business Model Canvas -työkalun avulla, joka on tarkoitettu liiketoimintamallin kehittämiseen.

Palvelumalli sisältää yhdeksän osa-aluetta, joiden kautta siirtolapuutarhan toiminta tapahtuu. Palvelumalli sisältää esimerkiksi arvolupauksen eli sen, millaista hyötyä palvelu tuottaa käyttäjille. Palvelumalli auttaa hahmottamaan siirtolapuutarhapalvelun monimuotoisuutta ja yhtymäkohtia, jolloin myös sen toteutettavuutta on helpompi arvioida suunnittelun edetessä.    

Työpajatyöskentelyn avulla saatiin käyttäjiltä ideoita ja kehittämisehdotuksia alueen suunnitteluun. Kuvassa on esitelty käyttäjien ajatuksia siirtolapuutarhamökistä.

Siirtolapuutarhan suunnitteluprosessi osoitti, että palvelumuotoilua voi hyödyntää siirtolapuutarha-alueen suunnittelussa. Palvelumuotoilu lisää vuorovaikutteisuutta, edistää aitoa vuoropuhelua käyttäjien kanssa ja parantaa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Erilaisten menetelmien avulla voidaan sitouttaa alueen käyttäjiä paremmin jo suunnittelun alkuvaiheessa ja kehittää alueita, jotka ovat houkuttelevia ja käytettävyydeltään asiakkaiden todellisia tarpeita vastaavia.

Palvelumuotoilu antaa monenlaisia mahdollisuuksia käyttäjälähtöiseen kaupunkisuunnitteluun.  Eri hankkeiden kohdalla on tarpeen suunnitella ja arvioida menetelmien tarpeellisuus tarkkaan, jotta saavutettava hyöty on suurempi, kuin siihen tarvittava panostus. Palvelumuotoilun visuaaliset ja ketterät toimintatavat tuovat suunnitteluun kokonaisvaltaisuutta, luovuutta ja inhimillisyyttä, joita tarvitaan jatkuvan muutoksen keskellä.

Lisätietoja:

Teksti: Heidi Nikkilä ja Merja O`Rourke. Opinnäytetyön tekijä hortonomi (amk) Heidi Nikkilä toimi projektipäällikkönä Ympärivuotinen kaupunkiviljely ja lähiruoan tuottaminen Kemissä -hankkeessa siirtolapuutarhan palvelumuotoiluprosessin aikana. Opinnäytetyön ohjaajana toimi lehtori FM, hortonomi (amk) Merja O`Rourke Oulun Ammattikorkeakoulusta. Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 1/2022.

Lähteet:

  • Ahonen, T. 2017. Palvelumuotoilu Sotessa. Palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen. Nummela: Painokiila oy.
  • Halminen, K. 2013. Kaupunkiviljelyn tulevaisuus? Lahden ammattikorkeakoulu. Design Business ja muotoilun tutkimus. Muotoilun YAMK opinnäytetyö.
  • Kemin kaupunki 2018. Kemin kaupunkistrategia 2030. Kaupunginvaltuusto 11.6.2018.
  • Koivisto, M. 2007. Mitä on palvelumuotoilu? Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Taideteollinen korkeakoulu. Taiteen maisterin lopputyö.
  • Kurronen, J. 2015. Muotoilu osana julkisen sektorin innovointia. Teoksessa: Jyrämä, A. & Mattelmäki, T. Palvelumuotoilu saapuu verkostojen kaupunkiin. Verkosto- ja muotoilunäkökulmia kaupungin palvelujen kehittämiseen. Aalto yliopiston julkaisusarja TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI 1/2015. Helsinki: Ungrafia Oy.
  • Kälviäinen, M. 2014. Muotoiluajattelua vai muotoilutoimintaa? Teoksessa: Miettinen, S. (Toim.) Muotoiluajattelu. Teknologiateollisuus ry. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.
  • Laaksonen, M-M. 2013. Ruokaturvasta ekologiseen elämäntapaan. Helsingin siirtolapuutarhojen sosiaalisen rakenteen ja merkityksen muutos ajan saatossa. Turun yliopisto. Maantieteen ja geologian laitos. Pro Gradu -tutkielma.
  • Lauren, P. 2020. Vähävaraisten viljelypalstoista jokamiehen kaupunkimökeiksi. Siirtolapuutarha 1/2020, 12‒13.
  • Liedtka, J. 2014. Innovative ways companies are using design thinking. Strategy & Leadership, Vol. 42 lss 2, 40‒45.
  • Miettinen, S. 2011. Palvelumuotoilu – yhteissuunnittelua, empatiaa ja osallistumista. Teoksessa: Miettunen, S. (Toim.) Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Teknologiateollisuusteollisuus ry. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.
  • Mäkinen, M. 2018. Palvelumuotoiluajattelemalla paremmaksi? Opas järjestö- ja yhdistystoimijoille. Helsinki: Changeagenta.
  • Nikkilä, H. 2021. Siirtolapuutarhan perustaminen palvelumuotoilulla. Oulun ammattikorkeakoulu. Maaseudun kehittämisen tutkinto-ohjelma. Yamk-opinnäytetyö.
  • Nissinen, H. 2020. Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä. SITRA 15.12.2020.
  • Office International du Coin de Terre et des Jardins Familiaux a.s.b.l. 2017. Innovative projects on Europe`s allotments.
  • Roininen, J. Horelli, L. & Wallin, S. 2003. Osallistuminen ja vuorovaikutus kaavoituksessa. Seurannan ja arvioinnin viitekehys ja menetelmät. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Suomen ympäristö 664. 
  • Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum Media Oy.