Metsien käyttö on yhteinen asia

Suomen kunnat omistavat yhteensä 430 000 hehtaaria metsiä. Se on keskimäärin 1400 hehtaaria per kunta. Suurimmat kunnat ovat palkanneet metsänhoidon ammattilaisia, mutta pienissä kunnissa tämä ei ole mahdollista resurssien niukkuuden vuoksi. 

Suomen Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Tommi Maasilta kertoo, että kuntien omistamista metsistä ei ole olemassa Kuntaliiton keräämiä tilastotilastoja. 

– Olemme kuitenkin tehneet kuntametsien nykytilakartoituksen vuonna 2020 osana Kokonaiskestävä kuntametsä -hanketta. Sen mukaan kunnat ovat kiinnostuneita metsiensä käytön kehittämisestä. 

Erilaisia  tavoitteita 

Metsien hoidon suunnittelusta halutaan entistä monitavoitteisempaa. 

– Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellisten arvojen lisäksi otetaan huomioon muita tärkeitä tavoitteita, kuten virkistyskäyttö, maisemalliset arvot ja ilmastotavoitteet. Silloin tavoitteet pitää käytännössä yhteensovittaa demokraattisessa päätöksenteossa. 

Kyselyn perusteella 74 prosentissa kunnista toteutetaan metsien hoidossa kahta tai useampaa tavoitetta samaan aikaan.  

Viime vuonna Kuntaliitto teki kuntien ympäristönsuojelun hallintokyselyn, jonka mukaan 40 prosentilla kunnista on ilmasto-ohjelma, ja viidesosalla luonnon monimuotoisuus –ohjelma. 

– Metsillä on suuri merkitys kunnille niiden pyrkiessä hiilineutraaliksi. Myös monimuotoisuuden tukeminen koetaan entistä tärkeämmäksi; uskon että lähes kaikilla kunnilla on monimuotoisuusohjelma 20 vuodessa, Maasilta arvioi. 

Haasteena kunnissa metsien monitavoitteisessa käytössä on resurssien niukkuuden lisäksi tiedon puute, osaamisen rajallisuus, pitkäjänteisyyden puuttuminen sekä kankeat paikkatietojärjestelmät. 

Puolella strategia 

Nykytilakartoituksessa koottiin kirjallisuuskatsaus kuntien metsien käytöstä, ja tehtiin lisäksi kuntien metsä- ja ympäristöasiantuntijoiden verkkokysely ja haastatteluita.  

Vastausten perusteella vain 36 prosenttia kuntien metsäsuunnitelmista oli ajan tasalla. Strategiatason ohjelmia oli kuitenkin tehty melkein puolessa kunnista. 

Haastattelujen perusteella selvisi, että strategisia ohjelmia ei ollut tehty joko niukkojen resurssien vuoksi tai siksi, että kunnassa ei ole ollut riittävää tietotaitoa ohjelman tekemiseen. 

– Kunnat toivovatkin toistensa tukea ja mallia siitä, miten metsien käyttöä ja siihen liittyvää tiedonhallintaa voi kehittää. Kunnilta on myös tullut toive valtakunnallisista metsän käytön suuntaviivoista. 

Tommi Maasilta sanoo, että tarvittaisiin vielä lisää tietoa ja taloudellisen arvon laskemisen työkaluja metsien monitavoitteiselle käytölle. 

”Viherympäristön painoarvo tulee suhteellisesti vain kasvamaan.” 

Osallisuus vaihtelee 

Jotkut kunnat osallistavat kuntalaisia metsien käytön suunnittelussa. Silti vain kahdeksalla prosentilla kyselyyn vastanneista kunnista kaikki metsäsuunnitelmat olivat luettavissa kunnan verkkosivuilla. Strategiatason ohjelma oli luettavissa joka kolmannen kunnan sivuilla. 

Osallistaminen metsänhoidon suunnittelun alkuvaiheessa on kuitenkin huomattu entistä tärkeämmäksi. Avoin paikkatieto auttaa kuntalaisia paitsi hyödyntämään metsien virkistyskäyttöä, myös osallistumaan päätöksentekoon. 

– Osallistaminen on hyvä asia. Toisaalta päätöksenteosta tulee raskaampi prosessi osallistamisen kautta. 

– Viime kädessä vaaleilla valitut edustukselliset päättäjät joutuvat kuitenkin tekemään päätökset. Korostaisin sitä, ettei pidä naulata kiinni vain yhtä hallinnollista tapaa toimia, vaan säätää päätöksentekoprosessia tarpeen mukaan. 

Kuntien metsäomaisuudesta noin puolet on talousmetsiä, 42 prosenttia virkistysmetsiä tai kaupunkimetsiä ja suojeltua aluetta noin kahdeksan prosenttia. 

– Hakkuita voidaan toki tehdä myös virkistysmetsäalueilla. Tosin nykypäivänä kehitys menee enemmän siihen suuntaan, että halutaan säilyttää olemassa olevat virkistysmetsäalueet kuntalaisten käytössä ja ymmärretään kaupunkimetsien arvo, Maasilta sanoo. 

Hän lisää, että nyt ja tulevaisuudessa metsien käyttö –keskustelun sisällä on ristiriita: miten säilyttää vihreää samalla kun on paine saada taloudellista hyötyä metsien käytöstä ja tiivistää kaupunkirakennetta.  

– Viheralueet ovat paitsi viihtymisen paikkoja, myös terveyden kannalta tärkeitä. Kunnille luonto ja ympäristö ovat vetovoimatekijöitä, joiden painoarvo tulee tulevaisuudessa suhteellisesti vain kasvamaan. 

Lue lisää hyvistä osallistamisen käytännöistä: Miten teillä osallistetaan?

Teksti: Eeva Vänskä. Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 2/2022.