Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Vapaaehtoiset istuttavat pieniä kaupunkimetsiköitä Euroopassa

Hollannissa ja muualla Euroopassa on syntynyt viime vuosina lukuisia noin tenniskentän kokoisia tiheitä metsiköitä - mikrometsiä - kaupunkeihin ja asuntoalueille. Projektien taustalla on Japanista alkunsa saanut metsitysmenetelmä ja paikalliset ympäristöjärjestöt yhdessä vapaaehtoisten kanssa. 

Miyawaki-menetelmä 

Japanin kasvillisuutta tutkinut ja luetteloinut kasvitieteilijä Akira Miyawaki etsi vanhojen temppelialueiden ympäristöistä alkuperäistä lajistoa metsitystä varten. Hän kehitti 1970-luvun alussa pienille pinta-aloille soveltuvan intensiivisen metsitysmenetelmän, jota on käytetty vanhojen metsien kunnostamiseen ja sovellettu myös rakennetussa ympäristössä. Toteutuksia löytyy nykyisin Japanin, Intian ja eteläisen Aasian maiden lisäksi eri puolilta maailmaa. 

Toteutukset Euroopassa 

Euroopassa ympäristöyhdistykset ovat soveltaneet Miyawaki-menetelmää urbaanissa ympäristössä vapaaehtoisvoimin ja yhteistyössä paikallishallinnon kanssa. Toteutuksia on ainakin Ranskassa, Saksassa, Belgiassa ja Englannissa. 

Hollantilainen luontojärjestö IVN Natuureducatie istutti ensimmäisen mikrometsän Pohjois-Hollannissa sijaitsevaan Zaanstadin kaupunkiin vuonna 2015 ja tällä hetkellä maassa on noin 200 ’Tiny Forest’ -metsää järjestön ohjauksessa. Ranskassa Boomforest-yhdistys aloitti vuonna 2018 istutukset Pariisin kehätien reunavalleilla. 

Ympäristöjärjestöt painottavat projektien toteutuksessa yhteistyötä paikallisten asukkaiden ja erityisesti koulujen kanssa. Hollannissa mikrometsien yhteyteen suunnitellaan koululaisille ulkotila oppituntien pitämiseen, ja oppilaat ja vapaaehtoiset asukkaat on valjastettu niiden eliöstön ja kasvilajien seurantaan. Tiedot kokoaa Wageningenin yliopisto, joka julkaisee uusimmat tulokset vuoden 2022 alkupuoliskolla. 

Sosiaaliset ja ympäristöhyödyt 

Mikrometsien suosio selittyy ihmisten huolella ympäristön tilasta ja halulla toimia. Pitkän aikavälin kokemus niistä on vielä vähäistä, istutuskustannukset suhteessa pinta-alaan ovat suuret ja toteutukset saattavat olla ympäristöstään irrallisia. Toisaalta kaupunkitilassa mikrometsät voisivat toimia osana viherväyliä sekä parantaa paikallista pienilmastoa ja sadeveden imeytymistä. Lisäksi asukkaiden osallistuminen suunnitteluun, istuttamiseen ja hoitoon lisää erilaisten viheralueiden arvostusta rakennetussa ympäristössä. 

Näin perustat mikrometsän:  

  1. Muokkaa 200–250 m3 kokoinen ala 
  2. Lannoita pintamaa  
  3. Istuta pienikokoiset taimet tiheästi, kolme tainta neliölle. Istutettavat puuvartiset lajit, noin 25–30 erilaista, valitaan maaperän ja ympäristöstä löydetyn alkuperäisen kasvillisuuden perusteella.  
  4. Aluetta hoidetaan kastelemalla ja rikkakasveja kitkemällä 2–3 vuotta, minkä jälkeen metsikön tulisi selvitä omillaan  

Lähde: www.ivn.nl

Lisätietoa mikrometsistä: 

Teksti: Taija Toratti. Kirjoittaja on opiskellut maisema-arkkitehtuuria ja asuu Belgiassa. Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 2/2022.