Jutut

Niittyjä eroosioherkkiin kohteisiin

Niityt ja kedot ovat yleistyneet nopeaa tahtia erityisesti väyläalueilla ja hulevesiuomien varsilla. Tämä on sekä ylläpidon että luontoarvojen kannalta hieno asia. Paikoin on kuitenkin huomattu, että hietaisia ja köyhiä niittykasvualustoja voi olla vaikea saada pysymään paikallaan jyrkissä rinteissä. Mikä neuvoksi?

Hulevesiuoman luiskat on verhottu niittylajistoa sisältäneellä eroosiosuojamatolla (Greenfix Eromat Type 6S). Käytännössä loivaluiskaisen hulevesiuoman matottomat alueet kasvittuivat mattoalueita nopeammin maa-aineksen omasta siemenpankista. Uoman pohjan hienoaineksen kulkeutuminen on estetty sepeli-verhouksella.

Pintamaiden siemenpankista kehittyy monilajinen niittykasvillisuus. Hoito edellyttää seurantaa ja ei toi-vottujen lajien valikoivaa, tehostettua niittoa, jotta niityllä suosittavat lajit saadaan vakiintumaan.

Toisesta rakentamiskohteesta siirrettyä niittykasvillisuuden siemenpankin sisältävää pintamaata levite-tään puiston pintamaaksi. Pintamaan kuorintakohteen kasvillisuus on tarkistettu ennen pintamaan kuo-rintaa. Tämän jälkeen pintamaa on välpätty ja seulottu. Kuvan rakentamiskohteesta on poistettu pilaan-tuneet maat ja täyttö, ennen pintamaiden levitystä, on tehty alueen katurakentamisessa ylijääneillä kai-vumailla.

Varsinkin väyläympäristössä lähes kaikki kasvualustat ovat kallellaan johonkin suuntaan. Hulevesiuomien ympäristöissä on samoin tasamaata harvoin. Niityt ja kedot ovat erinomainen ratkaisu tällaisten alueiden kasvittamiseen, sillä muutaman alkuvuoden jälkeen leikkuukertoja vaaditaan vain yksi tai kaksi, eikä ylläpitoa tarvita paljoakaan. Tämän tyyppisillä alueilla on myös usein luontevaa hyödyntää paikallinen maa-aines kasvualustaan jopa sellaisenaan.

Viherympäristö