Tulevaisuuden ilmastoviisas Lahti – maisema-arkkitehtiopiskelijoiden visioita

Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuuriopiskelijat tarkastelivat keväällä 2021 maiseman sosioekologisia prosesseja ja oppivat hyödyntämään maiseman hoidon, suojelun ja strategisen suunnittelun keinoja. Opiskelijat laativat visioita siitä, miten Euroopan ympäristöpääkaupungissa, Lahdessa, voitaisiin vastata luontopohjaisten ratkaisujen avulla luonnon monimuotoisuuden, hulevesien, hiilensidonnan ja hyvinvoinnin kysymyksiin.

Maisemanhoidon keinot ja luontopohjaiset ratkaisut

Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijat laativat keväällä 2021 visioita siitä, miten Lahdessa voitaisiin vastata luontopohjaisten ratkaisujen avulla luonnon monimuotoisuuden, hulevesien, hiilensidonnan ja hyvinvoinnin kysymyksiin. Pari- ja yksilötöinä laadituissa visioissa pohditaan, mikä rooli vihreällä infrastruktuurilla – kaupunkien viheralueilla, metsillä, vihreillä kaduilla ja pihoilla – on ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä. Opiskelijoiden työt syntyivät maisemanhoidon maisterivaiheen kurssilla, jonka suunnittelukohteena oli tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti. Kurssilla opittiin ymmärtämään maiseman sosioekologisia prosesseja ja niihin vaikuttavia maiseman hallinnan sekä hoidon ohjauskeinoja. Maisemanhoidon suunnitelmissa korostetaankin perinteisiin maisemasuunnitelmiin verrattuna prosessia ja strategioita. Suunnitelmat ovat luonteeltaan joustavia ja monipuolisia niin mittakaavaltaan kuin muilta aineksiltaan.

Luontopohjaisten ratkaisujen avulla katse kauas tulevaisuuteen

Kurssin avainkäsite, luontopohjaiset ratkaisut, ovat käytäntöjä, jotka joko tukeutuvat vahvasti luonnon omiin toimintatapoihin tai inspiroituvat niistä. Luontopohjaiset ratkaisut ovat monihyötyisiä, joten yhdellä ratkaisulla voidaan vaikuttaa samanaikaisesti useisiin eri ongelmiin. Myös opiskelijoiden töissä vastattiin samalla ratkaisulla esimerkiksi ilmastoviisauden, hyvinvoinnin ja biodiversiteetin kysymyksiin. Opiskelijat saivat itse valita aiheensa ja ratkaisunsa, ja heitä kannustettiin tarttumaan rohkeasti kiperiinkin suunnittelukysymyksiin sekä katsomaan kauaksi tulevaisuuteen. Maiseman hoidon, suojelun ja strategisen suunnittelun menetelmät mahdollistivat tarkastelun jopa sadan vuoden aikavälillä. Opiskelijat toteuttivat visioitaan laatimalla esimerkiksi pitkän tähtäimen hoito- ja käyttösuunnitelmia, kohdealueen tulevaisuusskenaarioita sekä erilaisia ohjekortistoja ilmastoviisaaseen suunnitteluun.

Opiskelijoiden työt esittelevät Lahtea laajasti ja suunnittelukohteet ulottuvat koko kaupunkia käsittelevistä töistä keskustaan ja sen kaupunginosiin, esikaupunkeihin ja aina maaseutumaisiin alueisiin asti. Suunnittelukohteina ovat esimerkiksi keskustapuistot, asemanseudun asuinalueet, soranottopaikat sekä Sopenkorven ja Mytäjäisten teollisuusalue. Työt tuovat monipuolisesti esille ilmastoviisauden teemoja: kaupungin viher- ja siniverkon turvaamista, kaupungin hiilivarastoja ja -nieluja, luonnon monimuotoisuuden vaalimista, kaupunkipuiden ja luonnonmaaperän säilyttämistä, hulevesien luonnonmukaisen hallinnan tehostamista sekä kaupunkiympäristön tarjoaman hyvinvoinnin ja kaupunkilaisten osallistamisen vahvistamista. Työt osoittavat, että luontopohjaiset ratkaisut tuovat vastauksia moneen yhteiskunnallisen haasteeseen kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja kaupunkiympäristön epäterveellisyyteen. Työt antavat suuntaa myös Lahdelle, joka on ollut uranuurtajana ympäristötyössä; erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnässä. Töissä esitettyjä ratkaisumalleja on mahdollista soveltaa myös muissa kaupungeissa. Seuraavassa on esitelty kolme opiskelijatyötä, joiden teemat sopivat lehden teemaan “maasta voimaa”. Ensimmäinen keskittyy maaperälähtöiseen suunnitteluun, toinen biodiversiteetin yhteiskehittämiseen ja kolmas viheralueiden merkitykseen hyvinvoinnin lähteenä.

Kolme esimerkkiä ilmastoviisaista luontopohjaisista ratkaisuista

Nea Kuusisto ja Katariina Väätänen tarkastelivat työssään rakentamisen vaikutuksia maaperään ja etsivät ratkaisuja maaperän ja laajemmin rakentamisen alle jääneen luonnonmaan (ruots. naturmark) suojeluun, säilyttämiseen ja hyödyntämiseen. Työssä esitetään maaperälähtöiselle suunnittelulle neljä periaatetta, joista ensimmäinen on ekologisten yhteyksien turvaaminen ja laajojen yhtenäisten alueiden säilyttäminen. Toisena periaatteena on hyödyntää mahdollisimman paljon olemassa olevaa luonnonmaata ja olemassa olevaa kasvillisuutta osana uutta kaupunkirakennetta ja yhdistää yksittäiset laikut osaksi laajempaa kokonaisuutta. Kolmanneksi rakentamisen alle jäävien alueiden arvokas maaperä ja kasvillisuus tulisi mahdollisuuksien mukaan siirtää ja hyödyntää muualla esimerkiksi maisemoinnissa. Neljäntenä periaatteena on maa-aineksen kierrätys paikan päällä esimerkiksi kasvualustoissa ja pyrkimys massatasapainoon.

Ella Prokkola ja Laura Tuorila laativat asukkaita ja yhteisöjä osallistavan Monilajinen Lahti-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on innostaa kaupunkilaisia monimuotoisemman lähiluonnon luomiseen, tukea biodiversiteettiä erityisesti pölyttäjähyönteisten näkökulmasta ja vauhdittaa systeemistä muutosta kohti monimuotoisempaa kaupunkiympäristöä. Keinoja ohjelman toteuttamiseksi ovat verkkoalusta osallistujien käyttöön, resurssit ja kannustimet osallistujille, tiedottaminen, suojelu ja toimenpiteiden kohdentaminen uhanalaisille lajeille sekä lopuksi lisäselvitys ja seuranta. Työssä korostetaan erityisesti pientaloasukkaiden roolia kaupunkiluonnon monimuotoisuuden tukemisessa sekä maisema-arkkitehdin uudenlaista roolia ympäristökasvattajana ja fasilitaattorina.

Hilja Lémanin ja Miisa-Maari Ulmasen työssä tarkastellaan Lahden keskusta-alueen viherympäristöjä hyvinvoinnin lähteinä. Työn lähtökohtana on hyvinvointiympäristöjen ominaisuuksien jakaminen fyysisiin (mm. pienilmasto, melu, saavutettavuus), psyykkisiin (mm. elpyminen, innostuminen, kuntoutus) ja sosiaalisiin tekijöihin (mm. aktiviteetit, kulttuuri, viihtyisyys). Työssä tutkitaan, miten viherympäristöjen tarjoamia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia ja niiden laatua voidaan arvioida ja miten arviota voidaan käyttää lähtökohtana keskustan viheralueiden strategisessa kehittämisessä. Analyysin pohjalta Léman ja Ulmanen esittävät eri viheraluetyypeille kohdennetut toimenpideohjekortit, jotka ohjaavat viheralueiden kehittämistä laadultaan paremmiksi ja ilmastoviisaammiksi hyvinvointiympäristöiksi.

Kurssi toteutettiin keväällä 2021 Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa ja siihen osallistui myös Lahden kaupunki. Lahtelaiset pääsivät tutustumaan omatoimisesti opiskelijoiden visioihin Lahden Palvelutorille pystytetyssä näyttelyssä, kun työt olivat esillä 31.5.–4.6. osana CO-CARBON-hankkeen Hiiliviisas kaupunkivihreä -festivaalia. Lisää Strategisen neuvoston rahoittamasta monivuotisesta ja monitieteisestä CO-CARBON-hankkeesta nettisivuilta: cocarbon.fi

Teksti: Ranja Hautamäki ja Aada Taipale. Hautamäki toimii professorina ja Taipale on maisema-arkkitehtiopiskelija Aalto-yliopistossa.
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehdessä 4/2021.