VHT:sta VKT:hen – Viheralueiden kunnossapidon laatuvaatimukset päivittyvät

Viheralalla on parin viimeisen vuoden ajan ollut käynnissä kaupunkivihreän ohjeistojen kehitystyö. Uusin päivitetty ohjeisto on Viheralueiden kunnossapidon yleiset laatuvaatimukset VKT 2021. Uusi VKT korvaa vähitellen aiemmin käytössä olleen Viheralueiden hoito VHT ’14 -julkaisun.

Kaupunkivihreän ohjeistojen kehitystyön aikana on tuotettu muun muassa Kestävän ympäristörakentamisen KESY -toimintamalli vuonna 2018 ja omavalvontaohjeet paikalla tehtävien kasvualustojen valmistamiseen, kemiallisiin kasvinsuojelutöihin ja kasvintuhoojien hallintaan vuosina 2017‒2018. Vuonna 2020 päivitettiin viheralueiden kunnossapitoluokitus (RAMS). Tänä vuonna päivitysvuorossa on ollut Viheralueiden hoito VHT ’14 -julkaisu, josta muotoutui Viheralueiden kunnossapidon yleinen työselostus VKT 2021 -julkaisu.  

VKT kuvaa kunnossapidon laatua yleisesti

Päivityksen myötä on siirrytty viheralueiden hoidon laatuvaatimuksista kunnossapidon yleisiin laatuvaatimuksiin. Päivitystyössä huomioitiin Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020 -julkaisun uudet kunnossapitoluokat sekä Infra 2017 Kunnossapitonimikkeistön käsitteet ja jaottelu.

VKT 2021 jatkaa VHT:n viheralueiden kunnossapidon työselostusperinnettä. Se on tarkoitettu valtakunnalliseksi viheralueiden kunnossapidon yleiseksi työselostukseksi ja laatuvaatimusasiakirjaksi, joka palvelee valtakunnallisesti yleisellä tasolla viheralueiden kunnossapidon laadun kuvausta. VKT:ssa esitettäviä yleisiä laatuvaatimuksia täsmennetään urakkakohtaisesti hankekohtaisissa kunnossapidon työselostuksissa ja kuntien laatimissa kunnossapidon tehtävä- tai tuotekorteissa.

Viheralueiden kunnossapidon yleistä työselostusta sovelletaan pääasiallisesti julkisten viheralueiden kunnossapidossa. Se soveltuu puistojen kunnossapidon laatuvaatimusten määrittämisen lisäksi muun muassa metsien, hautausmaiden, liikenneviheralueiden ja liikunta- ja urheilupaikkojen ympäristön kunnossapidon laadun määrittämiseen.

Kiinteistöjen ulkoalueiden kunnossapitoa ohjataan Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset KiinteistöRYL -julkaisun pohjalta. Laatuvaatimuskuvaukset ovat molemmissa julkaisuissa yhteneväiset.

Hoidosta kunnossapitoon

Päivityksen yhteydessä käsitetasolla siirrytään hoidosta kunnossapitoon, joka on sisällöllisesti laajempi kokonaisuus. Kunnossapitoon kuuluvat korjaus-, hoito- ja käyttötehtävät.

VKT 2021 sisältää hoidon lisäksi laatuvaatimukset kunnossapitohankeen tilaamiselle, suunnittelulle, valvonnalle ja omaisuudenhallinnalle. Lisäksi julkaisussa esitetään yleiset laatuvaatimukset talvihoidolle, puhtaanapidolle, kasvillisuuden hoidolle, rakenteiden, varusteiden, kalusteiden ja laitteiden hoidolle, huolto- ja informaatiojärjestelmien hoidolle ja käytölle sekä laatua ylläpitävälle korjaustyölle ja käyttöjärjestelmien hoidolle ja käytölle. Omat kohdat on koottu myös kunnossapitotöiden laadunarvioinnille, rakentamisen aikaiselle ja takuuajan kunnossapidolle, dynaamisten kasvillisuusalueiden kunnossapidolle sekä kaupunki- ja palstaviljelyalueiden kunnossapidolle.

Kunnossapitoon liittyvät korjaustyöt, kuten kasvillisuusalueiden paikkaus, kasvillisuuden poistaminen ja siirtäminen, päällystealueiden korjaus sekä kasvualustojen kunnostaminen ja vaihto on koottu omaksi kokonaisuudeksi Korjaus-otsikon alle.

Laatuvaatimusten päivitystyössä on huomioitu erityisesti myös kasvinterveyden hallinta, haitallisten vieraslajien hallinta, ekosysteemipalveluiden edistäminen, käyttäjäturvallisuuden varmistaminen sekä KESY-toimintamallin huomioiminen.

RYLin mukainen rakenne

Rakenteellisesti uusi VKT muistuttaa RYL-julkaisuja (Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset). Kunnossapitokohteen yleisilme, siisteys ja muut mahdolliset laatuvaatimukset esitetään kunnossapitoluokittain.

VKT:n vaatimukset (otsikoitu sanalla Vaatimus) ovat hyvän kunnossapidon vaatimuksia kunnossapitäjälle. Vaatimukset ovat urakoitsijaa sitovia, kun hankkeen asiakirjoissa on viitattu VKT:hen.

VKT:n ohjeet (otsikoitu sanalla Ohje) täydentävät ja selventävät vaatimuksia esimerkiksi tarkentamalla kunnossapitoluokkien käyttöalueita tai antamalla ohjeita työmaalle sekä suunnittelijalle. Ohjeteksteihin on koottu myös esimerkinomaisesti hoitotöihin liittyviä työkertamääriä, joilla voidaan saavuttaa laatuvaatimuksissa määritetty laatutaso ”keskiverto” olosuhteissa. Kertamäärät on kuitenkin syytä sopia tarvittaessa hankekohtaisesti, sillä työkertojen määrä voi vaihdella esimerkiksi kasvukauden sääolosuhteista riippuen tai viheralueen sijainnista riippuen.

Teksteissä mainitut viitejulkaisut on koottu kunkin kohdan loppuun listaksi ja otsikoitu sanalla Viitteet. VKT:ssa esitetään vaatimuksia ja ohjeita myös viittauksena muihin julkaisuihin, joista noudatetaan aina uusinta voimassa olevaa versiota, ellei kyseisessä kohdassa toisin erikseen mainita.

Opas saatavilla Viherympäristöliiton verkkokaupasta.

Teksti ja kuva: Hanna Tajakka. Kirjoittaja on MMM ja Viheralueiden kunnossapidon yleiset laatuvaatimukset VKT 2021 -julkaisun toimittaja.
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehdessä 4/2021.

Tulossa tarkennuksia luonnonmukaisten hulevesirakenteiden kunnossapitoon

Parhaillaan työstetään tarkennuksia luonnonmukaisten hulevesirakenteiden kunnossapidolle ja rakenteiden kunnossapitoluokitukselle. Tarkoituksena on kuvata erityyppiset hulevesirakenteet käyttötarkoituksen mukaan ja määritellä niille kunnossapitoluokitus ja kunnossapitovaatimukset ja -ohjeet. Lisäksi opas tukee osaltaan kaupunkien tulvasuojeluun, hulevesien puhdistustehoon ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvien tavoitteiden käytännön toteuttamista sekä yhtenäistää luonnonmukaisten hulevesirakenteiden käytössä olevat käsitteet ja nimikkeet.

Vuonna 2022 ilmestyvä julkaisu täydentää RAMS- ja VKT-julkaisujen sisältöjä. Täydentävä julkaisu on kaikille avoin ja sen voi ilmestymisen jälkeen ladata Pdf-tiedostona Viherympäristöliitto ry:n verkkosivuilta. Julkaisu tulee myyntiin myös maksullisena painettuna materiaalina Viherympäristöliiton verkkokauppaan.

Julkaisun toteutusta rahoittaa 12 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Jyväskylä, Kempele, Kuopio, Lahti, Lempäälä, Oulu, Pori, Tampere ja Vantaa.