Valon kaupunki – kulttuurijuhlaa ammattimaisella otteella

Jyväskyläläinen Valon kaupunki -tapahtuma on kasvanut vuosien varrella yhdeksi kaupungin rakastetuimmista tapahtumista. Kulttuuripainotteisuudestaan huolimatta tapahtuma on säilyttänyt asemansa myös kaupunkivalaistuksen sanansaattajana.

Syyskuun pimenevät illat eivät jyväskyläläisiä haittaa, sillä hämärän tullen kaupungista valkenee uusi puoli, kun ihmiset kerääntyvät yhteen viettämään valon juhlaa. Valon kaupunki -tapahtuma on perinteeksi muodostunut kaupunkikulttuuritapahtuma, jota vietettiin vuonna 2021 jo viidettätoista kertaa. Jyväskylän MM-rallien jälkeen Jyväskylän toiseksi suurin tapahtuma herättää kaupungin henkiin valotaiteella ja valoteemaisilla oheisohjelmilla, joissa kulttuuri, tiede ja taide kohtaavat. Tapahtuman vuosittain kasvanut suosio on osoittanut, että valo koskettaa meitä kaikkia. 

Jyväskylän ensimmäiset pysyvät valaistuskohteet, Kuokkalan silta ja Vesilinnan näkötorni Harjun laella, ovat jo ikoniseksi muodostuneita maamerkkejä. Kuva: Touho Häkkinen.

Koevalaistuksesta Valon kaupungiksi 

Nykyisen kulttuuritapahtuman juuret ovat kaupunkivalaistuksen kehittämisessä. Kun vastuu katuvalaistuksesta siirtyi paikalliselta energiayhtiöltä kaupungin katu- ja puisto-osastolle 1990-luvun lopulla, mallia kaupunkivalaistuksen kehittämiseksi haettiin eri puolilta Eurooppaa. Samassa yhteydessä syntyi Jyväskylään myös Skandinavian ensimmäinen valaistuksen yleissuunnitelma vuonna 2000. 

Suomen ensimmäinen arkkitehtuuriseen valaistukseen keskittynyt tapahtuma – Valo on Jyväskylässä – lähti liikkeelle Euroopan valaistussuunnittelijoiden yhdistyksen (ELDA) workshopilla vuonna 2003, jolloin julkaistiin myös ensimmäiset pysyvät valaistuskohteet. Siitä eteenpäin tapahtuma järjestettiin omin resurssein Valon kaupunki -tapahtumana. 

Tapahtuman ideana oli toimia viestintävälinenä ja konkreettisena valaistuksen kehittämisen testialustana, ja se toteutettiin erilaisten koevalaistusten muodossa. Tarkoituksena oli esitellä valon käytön mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä päättäjille, suunnittelijoille, arkkitehdeille ja muille kaupunkivalaistuksen vaikuttajille. Koevalaistukset olivatkin suuri menestys. 

‒ Koevalaistusten jälkeen palaute oli aina yltiöpositiivista valojen sammuttua, kertoo Valon kaupunki -hankkeen koordinaattori Jani Ruotsalainen. Positiivinen palaute mahdollisti laaja-alaisen yhteistyön eri toimijoiden kesken – yhteistyöhön lähtivät muun muassa ELY-keskus, asunto-osakeyhtiöt, liikekiinteistötoimijat, isännöitsijät, rakennuttajat ja sähkösuunnittelijat.  

Valotaide sytyttää 

Pysyvien valaistuskohteiden määrän noustessa yli sataan alettiin tapahtuman sisältöä muokata enemmän nykyiseen muotoonsa, ja vuonna 2015 kokeiltiin hyvin selkeää muutosta ammattilaistapahtumasta koko perheelle suunnatuksi kaupunkikulttuuritapahtumaksi. Seuraavana vuonna Amanda Parerin Intrude-valoteos eli Kirkkopuiston vallanneet jättiläispuput keräsivät suuren mediahuomion, ja yleisömäärä nousi vuonna 2016 ensimmäistä kertaa totutusta 30 000–40 000 kävijästä 70 000 kävijään. 

Vuoden 2016 Valon kaupunki -tapahtumassa esitelty valoteos Intrude (Amanda Parer) teki suuren vaikutuksen yleisöön ja saavutti huomiota mediassa sekä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kuva: Jiri Halttunen.

Siitä lähtien tapahtuma on rikkonut joka vuosi uuden kävijäennätyksen – lukuun ottamatta poikkeuksellista vuotta 2020, jolloin tapahtuma jouduttiin pandemiatilanteen vuoksi perumaan. Vuonna 2021 tapahtuma laajeni kolmen illan pituudesta kymmeneen iltaan, ja keräsi ennätykselliset yli 150 000 kävijää.  

Huima kävijämäärä ylittää jo Jyväskylän asukasluvunkin. – Tutkimusten mukaan 15 prosenttia tapahtumakävijöistä tulee Jyväskylän kaupungin ulkopuolelta, pääosin lähikunnista, mutta seitsemän prosenttia maakunnan ulkopuolelta, kertoo Ruotsalainen. – Siten tapahtumalla on myös merkittävä vaikutus ravintola- ja majoitusliiketoimintaan kaupungissa. 

Tapahtumassa kirkastuvat valon monet roolit 

Nykyisessä muodossaan Valon kaupunki -tapahtuma toimii erityisesti elämysten ja positiivisen tunnelman luojana. Se saa ihmiset nauttimaan valosta ja kiinnittämään huomiota siihen, millainen merkitys valolla on pimeän ajan kaupunkikuvassa. Vaikka tapahtuma on vain hetkellinen, se luo hyvän maaperän sille, että tietoisuus valon merkityksestä ja eri muodoista lisääntyy. Myös tapahtuman osana esiteltävät pysyvät valaistuskohteet, seminaarit ja kaupunkivalaistuksesta tiedottaminen tuovat oman puolensa tapahtumaan. Ihmiset arvostavat pysyvästi ympäristöön syntyvää laadukasta ja kiinnostavaa valaistusta. 

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi kaupungin valaistuskoordinaattori Elisa Hillgen näkee tapahtuman mahdollisuutena esitellä tärkeitä valoon liittyviä teemoja laajalle yleisölle. – Esimerkiksi valaistuksen ympäristövaikutukset, valosaaste, valon vaikutukset ihmiseen, hyvinvointi ja alueiden vetovoima saisivat tuulta alleen naamioituna sopivasti viihdyttävään ja taiteelliseen sisältöön. 

Ruotsalainen on samoilla linjoilla. – Pysyvä kaupunkivalaistus kehittyy kaupungissa koko ajan, eri toimijoiden innoituksesta. Tapahtuma antaa konkreettisia esimerkkejä valaistuksen mahdollisuuksista ja jakaa tietoa hyvästä valaistustavasta eri toimijoille sekä kuntalaisille. Tärkeä osa tapahtumaa on ammattilaisille suunnattu seminaari, jossa osallistujina on kunta-alan päättäjiä ympäri Suomen. 

Valon kaupungin aikana järjestettävä suosittu Valo virtaa -tapahtuma järjestetään yhteistyössä Jyväskylän käsityö- ja muotoilukoulun sekä eri taiteenalojen edustajien kanssa. Kuva: Rami Saarikorpi. 

Tulevaisuudessa kajastavat haasteet ja mahdollisuudet 

Valon kaupunki -tapahtuman kiihtyvä kasvuvauhti tuo hankkeelle monenlaisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Kun kävijöitä ja nähtävää on paljon, toivotaan myös pidempiä esitysaikoja, ja siten käytännössä aiheuttavat myös erityisjärjestelyitä esimerkiksi teknisen tuotannon suhteen.  

‒ Tapahtumalla on mahdollisuus kasvaa yhä edelleen ja lisätä tunnettuutta Jyväskylästä Valon kaupunkina, Ruotsalainen selittää. – Strategian mukaisesti tapahtumasisältöjä kehitetään muun muassa matkailijoiden tarpeita ajatellen. 

Hillgen mainitsee tapahtuman ammattilaisseminaariosuuden kehittämisen tärkeänä osana työtään ja pohtii tapahtuman tuomia mahdollisuuksia laajemmin hankkeen kannalta. – On ollut hieno huomata, miten somenäkyvyys on lisääntynyt. Lisäksi kaivattu mobiilisovellus on saatu kehitettyä tiedotuksen avuksi, eikä pelkästään tapahtumaa varten vaan ympärivuotisesti hanketta ja valaistuskohteita esittelemään. 

Digitaaliset ratkaisut tuovatkin monenlaisia uusia mahdollisuuksia myös valotapahtuman kehittämiseen. Mobiilisovellukset, XR-maailmat (extended reality), erilaiset älypuhelimien avulla osallistavat teokset sekä suoraan kännykälle saatavat tapahtumainfot ja opastus tarjoavat uusia tapoja tutustua valoon ja valaistukseen. Myös Valon kaupunki -seminaari toteutettiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa webinaarimuodossa, ja vuonna 2021 seminaari toteutui hybridimuodossa, mikä mahdollisti tavallista suuremman osallistujamäärän. 

Valon kaupunki -tapahtuman suosio on raivannut tietä muille pimeän ajan tapahtumille. – Valotapahtumia on tarkoitus kehittää ympäri vuoden eri konteksteissa. Syksyn Valon kaupunki -tapahtuman lisäksi jo muutama vuosi sitten testattu Jouluvalomaa kehittyy tulevina vuosina edelleen, Ruotsalainen kertoo. 

Valon kaupunki on monenlaisten toimijoiden kohtauspaikka  

Valon kaupunki -tapahtuma on kasvanut suuren yleisön juhlaksi, jota rakennetaan yhteistyöllä. Vuosittain tapahtuman järjestämiseen käytetään 7000–8000 tuntia, ja mukana on viitisenkymmentä eri toimijaa, kuten oppilaitoksia, museoita, seurakuntia, teattereita ja kirjastoja. Kulttuuripainotteisuudestaan huolimatta Valon kaupunki toimii edelleen kaupunkivalaistuksen kehittämisalustana ja foorumina. 

Ennen kaikkea hanke levittää tietoa valaistuksessa tärkeistä asioista, jotka on kirjattu myös vuonna 2019 hyväksyttyyn ValoVisio2030:een. Jyväskylä pyrkii olemaan maailman oivaltavin valon kaupunki, joka kyseenalaistaa vanhat toimintamallit ja näyttää kansainvälisesti esimerkkiä. Tavoitteena on yhdistää valon avulla useita aloja, kuten tiede, kulttuuri, elinkeinoelämä, matkailu ja tekniikka. Lähtökohtana on ihmisen kokonaisvaltainen kokemus – ei yksittäinen katu, rakennus tai taideteos. 

Jyväskylä onkin sitoutunut kaupunkivalaistuksen kehittämiseen myös kansainvälisellä tasolla. Vuonna 2006 kaupunki liittyi maailman valon kaupunkien järjestöön LUCI:iin, vuonna 2012 järjestön hallitukseen. Vuosina 2020–2021 Jyväskylä on saanut kunnian toimia järjestön puheenjohtajana miljoonakaupunki Soulin jälkeen. 

Vaikka Valon kaupunki -tapahtuman rooli hankkeessa on muuttunut vuosien varrella, on selvää, että kaupunkivalaistuksen kehittämisen ydinsanoma kulkee edelleen mukana. Hyvin toteutettu kaupunkivalaistus lisää viihtyisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja energiatehokkuutta, eikä aiheuta häiriötä ympäristöönsä. Valo vaikuttaa meihin enemmän kuin arvaammekaan. 

Valon kaupunki 2021 -tapahtumassa unkarilainen taiteilijakollektiivi Fényszóró visual toteutti Ylistön kampukselle piirtoheittimien avulla Fusion layers -installaation. Pysyvä valaistuskohde Ylistön silta sulautui saumattomasti tapahtuman valotaidekokonaisuuteen. Kuva: Rami Saarikorpi.

Teksti: Roosa-Maria Vesanen. Kirjoittaja työskentelee Valon kaupunki -hankkeessa määräaikaisena viestintävastaavana vuodesta 2021 lähtien. 
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 6/2021.