Vuoden ympäristörakenne -ehdokas: Ranta-Tampellan julkiset ulkotilat

Ranta-Tampellan asuin- ja työpaikka-alueen ulkotiloja on suunniteltu laajana hankkeena suunnit-telukilpailusta toteutukseen

Uusi asuinalue Näsijärven rannalla

Ranta-Tampella sijoittuu Tampereen keskustan pohjoispuolelle ja liittyy Näsijärveen, Tammerkosken yläjuoksuun sekä historiallisesti merkittävään teollisuusaluekokonaisuuteen. Alue rakentuu pääosin täyttömaalle ja muodostaa satoja metrejä uutta rantaviivaa.

Poikkeuksellisen laaja suunnitteluhanke alkoi vuonna 2014 suunnittelukilpailulla, jonka voitti työryhmä Insinööritoimisto Pontek Oy, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy, Insinööritoimisto Arcus Oy. Kilpailuvoiton myötä työ on jatkunut kaupungin tilaamana julkisten ulkotilojen yleissuunnitteluna ja eri osa-alueiden rakennussuunnitteluna.

Ranta-Tampellan julkisten ulkotilojen maisema-arkkitehtoninen kokonaisuus

11 hehtaarin laajuinen alue koostuu erilaisista ulkotiloista: aukioista, kanavan rannoista, puistoista, virkistysreiteistä, kaduista, laitureista ja silloista, jotka yhdistyvät monipuoliseksi ulkotilojen sarjaksi. Suunnittelukonseptina on uuden rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön limittyminen. Säilyvien aiheiden korostaminen ja uusien aiheiden yhdistäminen osaksi historiallista maisemaa on ollut keskeistä.

Kiiskisaarenpuisto on koko Ranta-Tampellan uuden alueen pituinen rantapuisto. Erilaiset reitit sekä oleskelun ja toiminnan paikat sijoittuvat luontevasti Näsijärven rantaan. Kuva: Maanlumo Oy.

Ulkoalueiden keskeisimmät osat ovat Näsijärven rantaa jäsentävä Kiiskisaarenpuisto sekä järven ja Tammerkosken yhdistävä kanava rantoineen. Näsijärven puolella rakentaminen on luonnonmukaista, kanavan rannat ovat urbaanit. Asuinkortteleiden väliset puistoakselit, taskupuistot, liittävät rantapuiston ja kanavan toisiinsa. Tammerkosken äärelle sijoittuva Nyrkkäkallion alue on säilytetty mahdollisimman alkuperäisenä ja luonnonmukaisena vastapainona dramaattisesti muuttuvalle ympäristölle. Siirryttäessä koskelta itään ulkoalueiden käsittely muuttuu vaiheittain urbaanimmaksi. Kaupunkimaisin osa on Gustaf Aspin aukio kanavan päätteessä.

Visuaalinen ilme ja materiaalit

Ranta-Tampellassa materiaaleina on käytetty monipuolisesti ja paikkaan soveltuen luonnonkiveä, betonikiveä ja valubetonipintoja. Kiveyksissä, rantapenkereissä ja rakenteissa on huomioitu kiertotalous hyödyntämällä mm. lähialueen räjäytyskiveä ja kierrätettyjä kivimateriaaleja. Puun käyttö laitureissa ja kalusteissa luo ilmeeseen lämpöä. Kalustus on väri- ja materiaalimaailmaltaan yhtenäinen, harkitusti sijoitetut tehostevärit tuovat siihen iloisen lisän.

Sillat ja kanava liittyvät saumattomasti alueen maisema-arkkitehtuuriin. Rantamuurien näkyvät pinnat on toteutettu suurista valubetonielementeistä, joiden reliefeihin on löydetty innoitus veden liikkeestä. Veistokselliset betoniulokkeet muodostavat oleskelutasoja veden päälle.

Gustaf Aspin aukion komea porrastus johdattaa alas Ranta-Tampellan kanavan ääreen. Oleskeluportaissa, kuten koko aukiolla, näkyy esimerkillisen laadukas kivityö ja hieno suomalaisen graniitin käyttö. Taustalla Ranta-Tampellan silta. Kuva: Maanlumo Oy.

Luonnonmukaista hulevesien käsittelyä puistoissa ja aukioilla

Hulevesien hallinta on suunniteltu yhtenäiseksi osaksi puisto- ja aukiokokonaisuuksia. Pintavedet ohjataan huolellisen tasaussuunnittelun ja täsmällisen toteutuksen myötä imeytyspainanteisiin ja kasvillisuuden käyttöön. Kasvualustoissa on käytetty biohiiltä ja kansirakenteiden päällä vedenkeräyskennostoja tasaamaan ääreviä kosteusolosuhteita.

Kasvillisuutta haastavaan paikkaan, teemat luonnosta

Kasvillisuusalueiden muodot korostavat ulkotilojen dynaamista ja näkymiä ohjaavaa muotoilua. Rantapuistossa inspiraationa on luonnonrantojen tunnelma, taskupuistoissa kasvillisuus luo oleskelulle miellyttävää mittakaavaa ja suojaa. Veistoksellisilla aukioilla istutuksilla on oma arkkitehtoninen luonteensa. Niityt, perenna- ja heinäistutukset luonnonlajeineen lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Haasteita ja tarkkaa yhteensovitusta

Rautatien läheisyys, työnaikaiset johtosiirrot ja Näsijärven vedenpinnan vaihtelut sekä rajut syysmyrskyt ovat luoneet haasteita toteutukselle. Hankkeessa on tehty vedenalaisia valuja ja sukellustyötä. Lukuisten eri toimijoiden yhtäaikaiset hankkeet rajatulla alueella ovat vaatineet tarkkoja järjestelyjä, jotta jo ensimmäisten asukkaiden asuin- ja kulkuympäristöjen turvallisuus on voitu taata.

Kunnianhimoinen tahtotila sekä suunnittelussa että toteutuksessa

Ranta-Tampella edustaa suomalaista ympäristörakentamista parhaimmillaan. Koko projektin ajan on käytetty uusinta tietoa ja innovatiivisia ratkaisuja vastaamaan ympäristörakentamisen tavoitteita hiilineutraalin, resurssiviisaan ja monimuotoisen kaupungin rakentamiseksi. Alueella on toteutettu uniikkeja ja korkealaatuisia taitorakenteita. Tilaajan rooli rivakkana toimeenpanijana sekä näkemyksellisenä ja tinkimättömänä rakennuttajana on ollut merkittävä. Huomattavaa on myös, kuinka alueen kaikki julkiset ulkotilat ovat valmistuneet etupainotteisesti tai rinnakkain rakennusten kanssa. Tämän onnistuneen kokonaisuuden tamperelaiset ovat jo ottaneet erittäin aktiivisesti ja innostuneesti käyttöönsä.

Ranta-Tampellan taustatiedot

Suunnittelijat:

  • Maisema-arkkitehtisuunnittelu: Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy
  • Siltojen ja kanavan arkkitehti- ja rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Pontek Oy / Ylitys Oy
  • Siltojen ja kanavan geosuunnittelu: Insinööritoimisto Arcus Oy
  • Kiiskisaarenpuiston rantarakenteet ja Gustaf Aspin aukion rakennesuunnittelu: Suunnittelukide Oy
  • Kiiskisaarenpuiston geotekninen suunnittelu: AFRY Finland Oy
  • Gustaf Aspin aukion porraskiveysten tekninen toteutussuunnittelu: Aihio Arkkitehdit Oy
  • Katu-, liikenne- ja kunnallistekninen suunnittelu: Tampereen kaupunki
  • Valaistus-/sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy

Rakennuttaja/tilaaja:

  • Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön palvelualue / Rakennuttaminen
  • Raija Tevaniemi, rakennuttajainsinööri

Toteutus:

  • Kanava ja sillat: GRK Infra Oy ja Kreate Oy
  • Kiiskisaarenpuisto: Terrawise Oy, Kreate Oy
  • Läntinen kulmapuisto sekä Gustaf Aspin aukio: Tampereen Puutarha Center Oy
  • Nyrkkäkallion ja Telakanpuisto: Kreate Oy
  • Valaistus: Normi Valaistus Oy

Kunnossapito:

  • Tampereen kaupunki ja Terrawise Oy

Teksti: Krista Muurinen, Reeta Pellinen ja Teresa Rönkä. Kirjoittajat työskentelevät maisema-arkkitehteina Maanlumo Oy:ssä. Valokuvat: Maanlumo Oy ja Jussi Murole.
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 6/2021.