Vuoden ympäristörakenne -ehdokas: Kuopion Snellmaninpuisto sai uuden elämän

Snellmaninpuisto ja sitä reunustavat Kuninkaankatu ja Kauppakatu uudistuivat vanhaa kunnioittaen. Vuodelta 1864 oleva arvopuisto sijaitsee keskeisellä paikalla Kuopion historiallisimmassa osassa ja valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY). Se on myös osa Kuopion kansallista kaupunkipuistoa.

Snellmaninpuiston peruskunnostuksessa säilytettiin alkuperäinen puistokäytävien ja nurmikkoalueiden muodostama sommitelma mittasuhteiltaan samankaltaisena. Käytävän reunat ryhdistettiin nupukivireunuksin ja -kouruin ja itä-länsisuuntaista puistoakselia levennettiin, jotta näkymä Tuomiokirkolle ja sieltä Kallavedelle säilyisi avoimena. Tällä akselilla sijaitsee myös perusteellisesti kunnostettu 50-luvulta peräisin oleva suihkuallas.  

Snellmaninpuiston 50-luvulta peräisin oleva suihkuallas. Kuva: Vicente Serra/ Kuopion kaupunki

Puistoon istutettiin noin 150 uutta puuta. Puulajeina käytettiin monipuolisesti jaloja lehtipuita. Maanalainen tekniikka, kuten hulevesilinjat, sijoitettiin käytäväverkoston alle ja samalla nupukivireunusteisia käytäviä myötäilevät puukujanteet istutettiin kauemmas käytävien reunoista, joten niiden juuristo on paremmin suojassa mahdollisilta kaivutöiltä.  

Puiston yleisvalaistuksen tavoitteena oli polveileva, tunnelmallinen ja lämmin valaistus, jossa on myös katvealueita. Käytetty valaisintyyppi toistuu myös Tuomiokirkon puolella olevissa portaissa. Muutamia näyttäviä puita kohdevalaistiin ja myös puiston keskellä oleva J.V. Snellmanin patsas valaistiin goboilla häikäisyn estämiseksi. Suihkulähde valaistiin uusilla RGB LED-valoilla.  

Myös puistokalusteet, kuten penkit ja roska-astiat ovat uusia ja puiston tyyliin sopivia. Puistossa on lisäksi tapahtumasähkö sekä vesi- ja viemäriverkkoon kytketty esteetön yleisö-WC, jonka seinät somistetaan vielä puiston historiaa esittävillä valokuvapaneeleilla.  

Snellmaninpuiston perinteiset kukkaistutukset. Kuva: Vicente Serra/ Kuopion kaupunki

Kauppakatu kaikkien liikkumismuotojen yhteiskäytössä 

Kauppakadusta tehtiin shared space -tyyppinen katu, joka on kaikkien liikkumismuotojen yhteiskäytössä. Katu on päällystetty kauttaaltaan poltettupintaisella harmaalla ja punaisella graniittikiveyksellä. Siinä toistuu Kuopion kauppatorilla ja sen ympäristössä käytetty pintakuvio 45 astetta käännettynä, muodostaen laajemman yhtenäisen kokonaisuuden. Kadulla ei ole reunakiviä eikä muitakaan liikkumista haittaavia porrastuksia. Katu on varustettu penkeillä, roska-astioilla, pyörätelineillä sekä näyttävillä ryhmäkasvi-istutuksilla.  

Katu valaistiin korkeatasoisilla LED-riippuvalaisimilla, joiden pylväsmalli toistaa vanhojen Kauppakadulla olleiden ristikkopylväiden mallia. Kuopiosta taltioitujen historiallisten valokuvien perusteella ripustusvalaistusta on aikoinaan käytetty juuri Kauppakadulla. Pysäköintipaikkojen kulmiin sijoitettiin valopollarit, joiden sivuissa on valoaukotukset.  

Kuninkaankadulle viisi metriä leveä jalankulku- ja pyöräilyväylä 

Kuninkaankadun ajorataa kavennettiin ja se kivettiin kierrätetyllä nupukivellä. Tuomiokirkon puolelle tehtiin jalankulkijoille ja pyöräilijöille viisi metriä leveä, reunakivellä ajoradasta erotettu väylä, joka päällystettiin poltettupintaisella graniittinupukivellä.  

Puiston puolella oleva kapeampi väylä tehtiin kenttäkiveyksenä, jonka keskelle sijoitettiin poltettupintainen 80 cm leveä graniittilaatta. Väylä on erotettu ajoradasta teräspollarein ja se toimii talvisin lumitilana. Kadulla on myös puiston keskiakselin levyinen korotettu suojatie. 

Peruskunnostuksessa huomioitiin kestävä ympäristörakentaminen  

Puistosta purettua graniittinupukiveä täydennettiin aiemmista kohteista puretulla kivellä ja ne käytettiin uudelleen muun muassa suihkualtaan ympäristössä. Ostetut lisäkivet ovat kotimaisia, Kurun harmaata ja Virolahden punaista graniittia.  

Puita istutettiin lähes kaksinkertainen määrä verrattuna poistettujen puiden määrään. Puistosta poistetuista puista sahattiin lankkuja viereisen museokahvilan sisäkaton verhoiluun. Puiston vanhat kasvualustat varastoitiin, seulottiin ja hyödynnettiin kohteessa. Seulontajäte uusiokäytettiin läheisen puiston kasvualustoihin.  

Erityistä huomiota kiinnitettiin C2-ohjattuun valaistukseen, joka mahdollistaa valaisinkohtaisen ohjauksen.  

Snellmaninpuiston taustatiedot 

Kohteen omistaja:  

  • Kuopion kaupunki 

Kohteen suunnittelijat:  

  • Sirpa Nieminen, Kuopion kaupunki, puiston ja katumiljöön suunnittelu 
  • Ville-Veikko Pääkkönen, Kuopion kaupunki, puiston infran suunnittelu 
  • Mikko Niskanen, Kuopion kaupunki, katusuunnittelu 
  • Ari Tiilikainen, Lite Design Oy, valaistussuunnittelu 

Kohteen rakentajat: 

  • Jani Paananen ja Pekka Rautiainen, Kuopion kaupunki, rakennuttamispalvelut 
  • Hannu Kinnunen ja Seppo Räsänen, Mestar Kuopio Oy, pääurakoitsija 
  • Kivi-Vellu Oy, Viherpihalle Suomi Oy ja Nasto-Polar Rakennuspalvelut Oy, pintakiveysten aliurakoitsijat 
  • Kivi-Kirjavainen Ky, muurin aliurakoitsija 

Kohteen kunnossapitäjät: 

  • Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue, tilaaja 
  • Mestar Kuopio Oy, kunnossapidon urakoitsija 

Valmistumisvuodet: 

  • Snellmaninpuisto, 2019 
  • Kauppakatu, 2018 
  • Kuninkaankatu, 2019 

Snellmaninpuiston sijainti: 

  • Minna Canthin katu 17, 70100 Kuopio 

Kohteen verkkosivut: 

Teksti: Masa O. Wacklin ja Sirpa Nieminen. Kirjoittaja on Kuopion kaupungin kaupunginpuutarhuri.  
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 6/2021.