Vuoden ympäristörakenne -ehdokas: Kuopion Snellmaninpuisto sai uuden elämän
Snellmaninpuisto ja sitä reunustavat Kuninkaankatu ja Kauppakatu uudistuivat vanhaa kunnioittaen. Vuodelta 1864 oleva arvopuisto sijaitsee keskeisellä paikalla Kuopion historiallisimmassa osassa ja valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY). Se on myös osa Kuopion kansallista kaupunkipuistoa.
Snellmaninpuiston peruskunnostuksessa säilytettiin alkuperäinen puistokäytävien ja nurmikkoalueiden muodostama sommitelma mittasuhteiltaan samankaltaisena. Käytävän reunat ryhdistettiin nupukivireunuksin ja -kouruin ja itä-länsisuuntaista puistoakselia levennettiin, jotta näkymä Tuomiokirkolle ja sieltä Kallavedelle säilyisi avoimena. Tällä akselilla sijaitsee myös perusteellisesti kunnostettu 50-luvulta peräisin oleva suihkuallas.
Puistoon istutettiin noin 150 uutta puuta. Puulajeina käytettiin monipuolisesti jaloja lehtipuita. Maanalainen tekniikka, kuten hulevesilinjat, sijoitettiin käytäväverkoston alle ja samalla nupukivireunusteisia käytäviä myötäilevät puukujanteet istutettiin kauemmas käytävien reunoista, joten niiden juuristo on paremmin suojassa mahdollisilta kaivutöiltä.
Puiston yleisvalaistuksen tavoitteena oli polveileva, tunnelmallinen ja lämmin valaistus, jossa on myös katvealueita. Käytetty valaisintyyppi toistuu myös Tuomiokirkon puolella olevissa portaissa. Muutamia näyttäviä puita kohdevalaistiin ja myös puiston keskellä oleva J.V. Snellmanin patsas valaistiin goboilla häikäisyn estämiseksi. Suihkulähde valaistiin uusilla RGB LED-valoilla.
Myös puistokalusteet, kuten penkit ja roska-astiat ovat uusia ja puiston tyyliin sopivia. Puistossa on lisäksi tapahtumasähkö sekä vesi- ja viemäriverkkoon kytketty esteetön yleisö-WC, jonka seinät somistetaan vielä puiston historiaa esittävillä valokuvapaneeleilla.
Kauppakatu kaikkien liikkumismuotojen yhteiskäytössä
Kauppakadusta tehtiin shared space -tyyppinen katu, joka on kaikkien liikkumismuotojen yhteiskäytössä. Katu on päällystetty kauttaaltaan poltettupintaisella harmaalla ja punaisella graniittikiveyksellä. Siinä toistuu Kuopion kauppatorilla ja sen ympäristössä käytetty pintakuvio 45 astetta käännettynä, muodostaen laajemman yhtenäisen kokonaisuuden. Kadulla ei ole reunakiviä eikä muitakaan liikkumista haittaavia porrastuksia. Katu on varustettu penkeillä, roska-astioilla, pyörätelineillä sekä näyttävillä ryhmäkasvi-istutuksilla.
Katu valaistiin korkeatasoisilla LED-riippuvalaisimilla, joiden pylväsmalli toistaa vanhojen Kauppakadulla olleiden ristikkopylväiden mallia. Kuopiosta taltioitujen historiallisten valokuvien perusteella ripustusvalaistusta on aikoinaan käytetty juuri Kauppakadulla. Pysäköintipaikkojen kulmiin sijoitettiin valopollarit, joiden sivuissa on valoaukotukset.
Kuninkaankadulle viisi metriä leveä jalankulku- ja pyöräilyväylä
Kuninkaankadun ajorataa kavennettiin ja se kivettiin kierrätetyllä nupukivellä. Tuomiokirkon puolelle tehtiin jalankulkijoille ja pyöräilijöille viisi metriä leveä, reunakivellä ajoradasta erotettu väylä, joka päällystettiin poltettupintaisella graniittinupukivellä.
Puiston puolella oleva kapeampi väylä tehtiin kenttäkiveyksenä, jonka keskelle sijoitettiin poltettupintainen 80 cm leveä graniittilaatta. Väylä on erotettu ajoradasta teräspollarein ja se toimii talvisin lumitilana. Kadulla on myös puiston keskiakselin levyinen korotettu suojatie.
Peruskunnostuksessa huomioitiin kestävä ympäristörakentaminen
Puistosta purettua graniittinupukiveä täydennettiin aiemmista kohteista puretulla kivellä ja ne käytettiin uudelleen muun muassa suihkualtaan ympäristössä. Ostetut lisäkivet ovat kotimaisia, Kurun harmaata ja Virolahden punaista graniittia.
Puita istutettiin lähes kaksinkertainen määrä verrattuna poistettujen puiden määrään. Puistosta poistetuista puista sahattiin lankkuja viereisen museokahvilan sisäkaton verhoiluun. Puiston vanhat kasvualustat varastoitiin, seulottiin ja hyödynnettiin kohteessa. Seulontajäte uusiokäytettiin läheisen puiston kasvualustoihin.
Erityistä huomiota kiinnitettiin C2-ohjattuun valaistukseen, joka mahdollistaa valaisinkohtaisen ohjauksen.
Kohteen omistaja:
Kohteen suunnittelijat:
Kohteen rakentajat:
Kohteen kunnossapitäjät:
Valmistumisvuodet:
Snellmaninpuiston sijainti:
Kohteen verkkosivut: |
Teksti: Masa O. Wacklin ja Sirpa Nieminen. Kirjoittaja on Kuopion kaupungin kaupunginpuutarhuri.
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 6/2021.
