Vuoden ympäristörakenne -ehdokas: Vuosaarenhuippu – Kiertotalouden pioneerihanke

Vuosaarenhuippu on Vuosaaren täyttömäen ja entisen kaatopaikan muodostama aluekokonaisuus, jonne on vuosien mittaan kehittynyt merkittäviä luontoarvoja. Alueelle on tietoisesti siirretty maamassoja siemenpankkeineen eri puolilta Helsinkiä tavoitteena hyödyntää maa-aineksen ominaisuuksia alueen kehittämisessä. Virkistysalue avattiin virallisesti yleisölle 2.9.2021.

Kohteen maisemarakentaminen on ollut infrarakentamisen synnyttämien maa-ainesten uusiokäyttöä testaavaa koerakentamista. Rakentamisessa hyödynnettiin kierrätettäviä materiaaleja, jolla saavutettiin valtavia rahallisia säästöjä ja katettiin kunnostamisesta aiheutuneet kustannukset.

Vuosia jatkunut työ on pitänyt sisällään biotooppipohjaisesti rakennetun alueen muokkaamista luonnonoloiltaan monimuotoiseksi kokonaisuudeksi, johon on kehittynyt erilaisia luontotyyppejä ja monenlaista eliöstöä. Tavoitteena oli kehittää kohteesta vetovoimainen virkistysalue, joka vähentää viereisten suojelualueiden kuormitusta.

Vuosaarenhuippu onkin ainutlaatuinen ihmisen rakentama luontokohde ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus, jossa liikkuminen on elämys. Maantäyttöalueen laki yltää 60 metriä merenpinnan yläpuolelle, ja näkymät ympäristöön ovat upeat.

Täyttömäellä kasvillisuus on pääosin ehtinyt jo kehittyä varsin näyttäväksi. Keskellä Luontopolun viitoitusta, vasemmanpuoleinen polku johtaa laen näköalapaikalle.

Maantäyttöalueelle on perustettu luontoa korvaavia elinympäristöjä ylläpitämään kaatopaikan ympäristöluvan vaatimia elinolosuhteita erityislajistolle. Keskeiset alueet ovat yleisilmeeltään avoimia, koostuen pääosin erityyppisistä niityistä ja pensaikkoalueista.  Virkistysalueelle kehittyneiden ja sinne kehitettyjen kasvillisuustyyppien myötä alueelle on löytänyt monipuolinen eläimistö, jossa on mukana harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Maisemarakentaminen on jatkunut vuosia aivan viime aikoihin saakka.

Maantäyttöalue

Maantäyttöalueen täyttötyöt päättyivät vuonna 2001, jonka jälkeen aloitettiin maisemarakentaminen. Paikalle tuotiin kaupungin rakennustyömailta – pääosin Vuosaaren sataman ja ympäristön alueilta – noin miljoona kuutiota valikoituja maamassoja maisemointitarkoituksiin vuosina 2003‒2015. Pintakerrokset rakennettiin vastaamaan tavoiteltujen kasvillisuustyyppien kasvupaikkavaatimuksia.

Pintamaiden mukana Vuosaarenhuipulle siirretty kasvillisuus edustaa osin sataman alle jääneiden alueiden luonnonkasvillisuutta, joka on syntynyt maa-aineksen mukana kulkeutuneista kasvien siemenistä ja juurenpaloista. Täydennyksenä on istutettu ja kylvetty etupäässä luonnonkasveja.  Maisemarakentamiseen käytettiin ainoastaan infrarakentamisesta syntyneitä ylijäämämaita, maakiviä ja louhetta. Kasvualustat on pääosin rakennettu käsittelemättömistä, puhtaista maa-aineksista.

Entisen kaatopaikan alue

Vuosaaren kaatopaikka toimi pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteen vastaanottoalueena vuosina 1964‒1988. Entisen katopaikan suojaustyöt valmistuivat 2020. Maisemarakentamisen myötä avointa maisemaa elävöittävät nyt erityyppiset niittyalueet, maakivet ja kasvillisuussaarekkeet. Huipulle lännestä johtavaa pääreittiä reunustamaan on rakennettu näyttävä luonnonkivikiviaita.

Alueen käyttö

Virkistysalueelle johtaa kaksi varsinaista sisäänkäyntiä, joista eteläreunalla sijaitsee varsinainen pääsisäänkäynti pääopasteineen.  Molempien sisäänkäyntien yhteyteen on osoitettu pysäköintialueet.  Ainoastaan sisääntuloalueet on valaistu. Kapeat polut täydentävät varsinaista reittiverkkoa ja mahdollistavat luonnon tarkkailun myös aremmilla kasvillisuusalueilla. Maantäyttöalueen laki on suosittu lintuharrastajien bongauspaikka.

Hankkeen isä Jukka Toivonen ja Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki 2.9.2021 kohteen avajaisissa pääopasteella. Myös lehdistö oli paikalla.

Alueelle on toteutettu opastus ja luontoa esitteleville luontopoluille oma viitoitus sekä kiinnostavista kohteista kertovia kohdetauluja. Eteläisen sisäänkäynnin yhteyteen sijoitetussa näyttävässä pääopasteessa kerrotaan alueen historiasta ja nykypäivästä sekä rikkaasta luonnosta. Avajaisten jälkeen kävijämäärä kasvoi merkittävästi.

Alueen eläimistöä ja kasvillisuuden kehittymistä seurataan säännöllisesti – Vuosaarenhuippua varten laadittu hoito- ja kehittämissuunnitelma ohjaa hoitoa.

Vuosaarenhuipun taustatiedot

Kohteen omistaja: 

  • Helsingin kaupunki
  • Tilaajan edustajat: Mikko Suominen, Anne Tanhuanpää, Laura Yli-Jama, Tuuli Ylikotila, Elina Nummi, Jouni Sivonen

Kohteen suunnittelijat:  

  • Staran (entinen Helsingin kaupungin rakennuspalvelu) työryhmä hankkeen isän luontopuutarhuri Jukka Toivosen johdolla: Pirjo Laulumaa, Veli-Pekka Perttinä, Jouko Salo, Maarit Naatus, Tarja Nurmi, Tanja Lambe
  • Massataloudesta on vastannut Helsingin kaupungilla Mikko Suominen
  • Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy
  • FCG Finnish consulting group Oy: Taina Tuominen, Riikka Ger, Mika Riekki, Inkeri Niskanen, Ida Tammi, Elina Haapaluoma, Kari Manninen ja Jouni Sarkkila
  • Luontotieto Keiron Oy – hoito- ja käyttösuunnitelma, luontoinventoinnit, opastus: Susanna Pimenoff
  • Gravision – opastus ja opasteiden graafinen suunnittelu: Jaana Rautio
  • LU Studio Finland – opastus ja kuvitus: Laura Uimonen
  • Vahanen Environment Oy: Marko Sjölund
  • Licon-AT – valaistussuunnittelu: Miikka Nevalainen

Kohteen rakentaja:  

  • Varsinaisen maastonmuokkauksen sekä näkyvän maisemoinnin on alun perin toteuttanut Staran (entinen Helsingin kaupungin rakennuspalvelu) työryhmä luontopuutarhuri Jukka Toivosen johdolla.
  • Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara

Kohteen kunnossapitäjä:  

  • Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara

Kohteen valmistumisvuosi:   

  • 2021

Kohteen sijainti: 

  • Niinisaarentie (pääsisäänkäynti Satamakaaren risteyksen tuntumassa), 00960 Helsinki

Kohteen verkkosivut:  

Teksti ja kuvat: Taina Tuominen. Kirjoittaja työskentelee projektijohtajana FCG Finnish Consulting Group Oy:n palveluksessa.
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 6/2021.