Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Vuoden ympäristörakenne -ehdokas: Woodcity - Yllätyksellinen ja yhteisöllinen kattopuutarha

Tiiviiseen puukortteliin sijoittuvan kattopuutarhan suunnittelussa yhteensovitettiin useita toiminnallisia ja teknisiä tavoitteita kokonaisvaltaisesti maisema-arkkitehtuurin sekä ulkotilan muotoilun keinoin.

Woodcity-kortteli sijaitsee yhdessä kantakaupungin ja meren kohtaamispisteistä Helsingin Jätkäsaaressa. Sijoittuessaan Jätkäsaarenlaiturin ja Välimerenkadun risteykseen kortteli on osa kaupunkitilallisesti keskeistä solmukohtaa Jätkäsaaren alueella.

Korttelin suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu vuonna 2012. Kilpailun tavoitteena oli löytää arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu sekä edistää puuarkkitehtuuria ja puurunkorakenteiden käyttöä kaupunkiympäristössä ja kaupunkikuvallisesti vaativassa kohteessa. Suunnittelu käynnistyi kilpailuvoiton pohjalta vuonna 2013. Korttelin rakennussuunnittelusta on vastannut Anttinen Oiva Arkkitehdit.

MASU Planning on vastannut maisema-arkkitehtisuunnittelusta hankkeen kilpailuvaiheesta asti. Toimeksianto on sisältänyt katutasoon sijoittuvan asuin- sekä hotelli- ja toimistorakennusten yhteispihan sekä pysäköintirakennuksen ylle sijoittuvan kattopuutarhan suunnittelun. Kattopuutarhan suunnittelu alkoi erillisenä toimeksiantona vuonna 2017 ja rakentaminen käynnistyi vuonna 2019. Kattopuutarha valmistui vuoden 2020 lopulla.

Konseptista kokonaisuudeksi

Woodcity-korttelin kokonaisuuden taustalla on ajatus ulkosaariston luodoista, jotka kätkevät sisäänsä suojaisia maisematiloja. Kattopuutarhassa kasvillisuus ja maastomuodot rajaavat suojaisia poukamia samalla kun ympäröivä kaupunkimaisema liittyy osaksi kokonaisuutta vaihtelevien, pitkien näkymien kautta.

Kattopuutarha tarjoaa uteliaisuutta ja mielikuvitusta aktivoivat, turvalliset puitteet päiväkodin lasten leikkiin, seikkailuun ja pelailuun sekä kansipihaan liittyvän toimiston työntekijöiden oleskeluun ja kokoontumisiin. Kattopuutarha istutuksineen, erilaisine rakenteineen ja valaistuksineen luo vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan muuttuvan, voimakkaan kolmiulotteisen kokonaisuuden, jota tarkastellaan myös sitä ympäröivistä rakennuksista.

Kattopuutarha jäsentyy toimintojen mukaan kolmeen alueeseen – oleskelu, pelailu, leikki. Kokonaisuuteen kytkeytyy myös alueita ympäröivä, kallioisesta saaristomaisemasta inspiroitunut polkuverkosto. Eri tilat ja toiminnalliset alueet nivoutuvat yhteen ja muodostavat kumpuilevan ja vaihtelevan leikki- ja pelimaiseman.

Pintamateriaaleja on käytetty harkiten, hyödyntäen yksittäisten materiaalien pintakäsittely- ja sävyvaihteluita. Luonnonkiven ohella on hyödynnetty pelailuun ja leikkiin soveltuvia alustoja. Kattopuutarhaan sijoittuvien rakenteiden, kuten paviljongin, ilmanvaihtorakenteiden sekä leikkialuetta reunustavien aitojen kohdalla on noudatettu yhtenäistä puuverhoiluperiaatetta. Kattopuutarhan leikki- ja oleskelurakenteissa on käytetty mahdollisimman luonnonmukaista puuta, kuten Accoya®, tammi ja robinia.

Hiekkaleikkialue ja erilaiset istuinreunat muodostavat muotoilultaan ja materiaaleiltaan yhtenäisen aiheen. Kuva: MASU Planning.

Kasvillisuutta on istutettu kattopuutarhaan mahdollisimman laajoina alueina, hyödyntäen sitä toiminnallisia alueita rajaavana aiheena sekä rakennusten reunoilla. Lajistossa on merellisyyden ohella painotettu yllätyksellisyyttä, muun muassa tuoden kattopihalle runsaasti syötäviä kasveja. Kumpuilevat maastonmuodot tukevat kasvisommittelua sekä mahdollistavat puille tarvittavan kasvutilan kansialueella. Yhdessä maastonmuotoilu, puusto ja matalampi kasvillisuus tarjoavat tuulensuojaa leikkialueille sekä rajaavat pehmeästi näkymiä pihan sekä rakennusten välillä.

Monilajiset istutusalueet reunustavat kattopuutarhassa polveilevia kulkureittejä. Istutusten ja kulkupintojen välistä rajaa on pehmennetty kiven pintakäsittelyä vaihtamalla. Kuva: Mika Huisman/Decopic.

Kansipuutarhan rakennekerroksiin on integroitu sekä kastelujärjestelmä että äänentoisto- ja valaistustekniikka. Kasvillisuuden kastelujärjestelmä hyödyntää sadevettä osana kastelua. Kokonaisuudessaan kattopuutarha, pysäköintihallin ja toimistotalon muodostama kokonaisuus täyttää LEED Platina -tason vaatimukset.

Vaalittu kokonaisuus

Kalteva kattopinta sekä tilaajan monipuoliset toiminnalliset toiveet asettivat haastetta suunnittelulle, mutta toisaalta tarjosivat mahdollisuuden ulkotilan muotoiluun kaikilla eri tasoilla kalusteista kasvillisuuteen. Kattopuutarhan suunnittelu oli lähtökohdiltaan teknisesti haastava kokonaisuus ja onnistui suunnittelualojen tiiviin yhteistyön ja taitavan toteutuksen ansiosta.

Valmistunut kohde on vuoden ajan palvellut asetettujen tavoitteiden mukaisesti joustavasti lasten päivittäisenä leikki- sekä työntekijöiden oleskelupihana. Kattopuutarha tarjoaa paikkoja pysähtymiselle ja kohtaamisille, avautuvien näkymien tarkkailulle sekä vuodenkierron mukaan ympärillä tapahtuvien muutosten seurailuun niin lapsen kuin aikuisenkin mittakaavasta koettuna.

Woodcityn taustatiedot

Kohteen omistaja: Supercell

Kohteen suunnittelijat: Malin Blomqvist, Sarianna Salminen, Franka Oroza, Rune Simonsen, Eva Martin Gjølbo, Rosaliina Luminiitty, Jakke Mäki-Hollanti

Kohteen rakentaja: SRV (pääurakoitsija), Viher-Pirkka Oy (Viherrakentaja)

Kohteen kunnossapitäjät: Viher-Pirkka Oy, Supercell

Kohteen valmistumisvuosi: 2020

Kohteen sijainti: Jätkäsaari, Helsinki

Kohteen verkkosivut: www.masuplanning.com/project/wood-city-is-a-sustainable-wood-project-helsinki/

Teksti: Sarianna Salminen. Kirjoittaja työskentelee maisema-arkkitehtina MASU Planningin Helsingin toimipisteessä.
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 6/2021.