Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

100 puistoa

100 puistoa -kampanja haastoi vuonna 2017 suomalaiset tarkkailemaan viherympäristöään ja kertomaan, mistä löytyvät Suomen parhaat puistot.

Mikä tekee puistosta merkityksellisen, miksi se on tärkeä ja mitä siellä tehdään? Toiset hakeutuvat puistoon virkistäytymään, toiset kaipaavat lepoa ja rauhaa, toiset haluavat liikkua, pelata ja tavata ystäviä. Ihminen tarvitsee henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitämiseksi monipuolista viherympäristöä lähellä asuinpaikkaansa. Puistot ovat myös kohtaamisen paikkoja, joissa asioita tehdään yhdessä.

Kampanjan tarkoituksena oli tuoda esille suomalaisille tärkeitä puistoja ja puistokulttuuria itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ehdotuksista koottiin sadan parhaan puiston lista, joka julkaistiin elokuussa 2017. Hanke oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Puisto on monen kaupungin sydän ja keuhkot-juttu Viherympäristö-lehden numerossa 6/17. 

Palkitut

Kiitos kaikille osallistuneille! Sadan puiston lista on nyt julkaistu ja palkinnot menivät Lapualle, Helsinkiin ja Kotkaan. Vastauksia saatiin ilahduttavan paljon ja palkinnon olisi voinut antaa useammallekin ehdotukselle, asiantuntiaraati totesi.

Peikkopuro, Lapua. Asiantuntijaraadin jäsenet Berry ja Flander toteavat, että perhepäivähoitajat Ulla Jousmäki, Tanja Hangasmäki ja Mirja Antila ovat erityisesti sanallisiin perusteluihinsa kiteyttäneet sen, miten lähiluonto sellaisenaan – tässä tapauksessa ”takapihan pikkupuro” – voi inspiroida ja aktivoida lapsia leikkiympäristönä ympäri vuoden. Luettuaan elävästi kirjoitetut perustelut tunsi jo käyneensä paikan päällä – ja tulleensa lapseksi jälleen!

“Me, perhepäivähoitajat Ulla (evp), Tanja ja Mirja lapsiryhmineen, ehdotamme parhaaksi puistoksi Lapuan Ritamäellä Kauniston mäellä sijaitsevaa puroa ja sen ympäristöä. Paikan nimi kertoo jo paljon mutta se tarjoaa myös parhaat mahdollisuudet tutkimiseen, liikkumiseen, kiipeilyyn, leikkimiseen, vuodenaikojen seuraamiseen. Paikka on meidän terveysmetsä ja elämyspuisto. Purossa kahlaaminen, kivien heittely, mustekalamummojen onkiminen, kaarna- ja käpylaivojen uittaminen on sallittua. Kivet ja kaatuneet puut ovat mainioita kiipeilypaikkoja. Tänä keväänä puro tarjosi meille hienon jäämäen lasketteluun. Peikkopuro on ikärajaton ja auki vuoden jokaisena päivänä. Paras paikka ikinä!”

Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha, Helsinki. Satu Karjalaisen ottamassa kuvassa on onnistuttu hienostuneella tavalla vangitsemaan valon ja puiden leikki. Se houkuttelee puistoon tavoittelemaan kuvasta huokuvaa rauhoittavaa, Roihuvuoren japanilaistyylistä, tunnelmaa, raati toteaa.

Katariinan meripuisto, Kotka. Miina Sillanpään kuvaama kotkalaisten koululaisten yhteisötaideteos Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa, Katariinan Meripuistossa johdattaa optimistiseen ja eteenpäin katsovaan puistojen suunnittelun ja käytön tulevaisuuteen. Siinä yhdistyy puistojen osallistava käyttö sekä Kotkan ennakkoluuloton ja innovatiivinen työ puistokulttuurin parissa, perustelee asiantuntijaraati.

Osallistuminen

Huom! Osallistumisaika on päättynyt! Tulokset julkaistiin elokuussa 2017.